Nousiaisten kaularengas

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nousiaisten kaularengas.

Nousiaisten kaularengas on rautakautinen kullasta valmistettu kaularengas, joka löydettiin Nousiaisista vuonna 1770. Sitä pidetään hienoimpana Suomesta löydettynä rautakautisena esineenä.[1] 200-luvulta peräisin oleva koru on ilmeisesti valmistettu jossakin päin Skandinaviaa, mutta tiedossa ei ole, miten se päätyi Suomeen. Nousiaisten kaularengas on löytymisestään saakka ollut ruotsalaisissa kokoelmissa ja nykyään se kuuluu Tukholmassa toimivan Historiallisen museon perusnäyttelyyn.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaulanrenkaan löysi kesällä 1770 korpraali Jakob Ekebom ollessaan kaivamassa ojaa Nousiaisissa sijainneen sotilastoppansa peltoon.[2] Samassa yhteydessä hän löysi myös muita rautakautisia esineitä, kuten kultaisen rannerenkaan, mutta niiden nykyinen olinpaikka ei ole selvillä, koska ainoastaan kaularengas lunastettiin kruunulle, jolle se silloisen muinaismuistolain mukaan kuului. Suomessa ei tuolloin vielä ollut museoita, vaan ainoastaan Turun akatemialla oli oma kokoelma. Muut esineet päätyivät kuitenkin todennäköisesti yksityishenkilöiden haltuun. Tukholmassa kaularengas oli aluksi Ruotsin kansallismuseon ja myöhemmin Historiallisen museon kokoelmissa, jonka perusnäyttelyssä se on ollut vuosikymmenien ajan.[3]

Koru[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

210 grammaa painava kaularengas on yksi harvoista Suomesta löydetyistä rautakautisista kultaesineistä. Yksi samantyyppinen koru on löydetty myös Salon Uskelasta, mutta Tanskassa vastaavia on useampia. Kaularenkaan arvellaan päätyneen Suomeen turkiskaupan myötä.[3] Sen alkuperäinen omistaja ei ole tiedossa, mutta koru on kuulunut arvovaltaiselle ja varakkaalle henkilölle.[4]

Kaularengas on koristeltu kahdella käärmeen tai lohikäärmeen päällä. Koru on muutoin hyväkuntoinen, mutta se on katkennut yhdestä kohdasta niin, että toinen pääkoriste on irrallaan.[3] Esine on todennäköisesti valmistettu Skandinaviassa, mutta siihen käytetyn kullan arvellaan olevan peräisin Rooman valtakunnasta, joka tuolloin ulottui nykyisen Saksan alueelle.[5] Koristelussa on vaikutteita roomalaisesta kulttuurista. Eläinaiheiset kuviot taas viittaavat germaaniseen koristelutyyliin ja tekotapa skandinaaviseen perinteeseen.[4]

Näyttelyt Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kansallismuseo on yrittänyt pitkään saada Nousiaisten kaularengasta näyttelyynsä ja se saatiin vihdoin lainaan viiden vuoden ajaksi syksyllä 2017. Edellisen kerran koru oli näytteillä Suomessa vuonna 1977 Kalevala Korun järjestämässä muinaiskorujen näyttelyssä Helsingin Osakepankin pääkonttorissa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roomalaisaika Suomen esihistorian opetuspaketti. Kansallismuseo. Viitattu 19.9.2017.
  2. Manninen, Mari & Ollikainen Marjo: Verraton aarre 1.8.2004. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.9.2017.
  3. a b c Aromaa, Jonni: Muinainen kultakoru palaa vihdoin Suomeen – muut korut yhä teillä tietymättömillä 14.9.2017. Yle Uutiset. Viitattu 19.9.2017.
  4. a b Turunen, Petri: Korpraali teki pellolta uskomattoman löydön vuonna 1770 – nyt Suomen rautakauden kaunein esine palaa vihdoin kotimaahansa 19.9.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 19.9.2017.
  5. a b Kotirinta, Pirkko: Mittaamattoman arvokas kultakoru palasi Suomeen – tutkijoille on edelleen mysteeri, kuka pellosta löytyneen korun teki 1800 vuotta sitten ja mitä se esittää 19.9.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]