Norsepower
| Norsepower Oy Ltd | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö[1] |
| Perustettu | 2012[1] |
| Toimitusjohtaja | Tuomas Riski[1] |
| Kotipaikka | Rauma[1] |
| Liikevaihto | noin 5 milj. euroa (2022) [2] |
| Henkilöstö | 40 (2022)[2] |
| Kotisivu | https://www.norsepower.com/ |
Norsepower Oy on suomalainen teknologiayritys, joka kehittää ja valmistaa roottoripurjeita.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2012–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuomas Riski sai liikeidean Norsepoweriin vuonna 2012. Ennen yrityksen perustamista fysiikkaa opiskellut Riski oli työskennellyt yli 10 vuotta myyjänä IT-alalla[4] Innofactorissa. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja ekonomi.[5] Riski halusi cleantech-alalle voidakseen vähentää merien päästöjä. Tukenaan hänellä oli muun muassa eläkkeellä oleva laivansuunnittelija Kai Levander, toimitusjohtaja Jorma Eloranta sekä roottoripurjeita Suomessa harrastaneen Sigurd Savoniuksen pojanpoika.[5]
Yhtiö valmisti Naantalissa roottoripurjeensa ensimmäisen prototyypin. Se alkoi liikennöidä rahtialuksessa marraskuussa 2014.[6]
Ensimmäinen Norsepowerin roottoripurje alkoi liikennöidä vuonna 2015. Bore-yhtiön M/S Estraden-roro-alukseen oli asennettu kaksi 18 metriä korkeaa roottoripurjetta. Niiden avulla polttoainekulut pienenivät 6 prosenttia.[4] [5] Bore oli mukana Tekesin rahoittamassa pilottihankkeessa, jossa Norsepowerin roottoripurjetta päästiin testaamaan valtamerellä. Pilotin päätyttyä yhtiö osti purjeet itselleen ja kertoi säästäneensä niiden avulla 5 prosenttia polttoainekuluissa.[5]
Vuonna 2016 yhtiö sai kolmen miljoonan euron rahoituksen. Sijoittajina toimivat VNT Management, Lifeline Ventures, Finnvera ja Wate.[7] Se oli saanut tukea myös Euroopan unionilta[8] ja Suomen valtiolta. Riski alkoi kehittää Flettnerin kehittämää konseptia yhdessä meriarkkitehti Kai Levanderin kanssa.[4]
Vuonna 2017 yhtiöllä oli seitsemän työntekijää. Rahoitusta se oli kerännyt yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa.[5]
Vuonna 2018 matkustajalautta M/S Viking Graceen asennettiin 25 metriä korkea roottoripurjetorni.[3] [4] Alus alkoi operoida huhtikuussa.[9] Myös tanskalaiseen tuotesäiliöalus Maersk Pelicaniin asennettiin Rotterdamin satamassa kaksi roottoripurjetta, joiden korkeus oli 30 metriä ja halkaisija viisi metriä. Asennuksen jälkeen se teki ensimmäisen matkansa syyskuussa.[3] [4] Maersk oli saanut hankintaan tukea Shelliltä.[10] Yhtiö keräsi uutta rahoitusta 3,6 miljoonaa euroa, sijoittajina toimivat VNT Management ja Korkia-rahoitusyhtiön kautta toimineet yksityissijoittajat. Yhtiö suunnitteli tuotannon aloittamista ja alihankkijaverkoston perustamista Kiinassa.[9]
Elokuussa 2019 Etelä-Korean suurimmat telakat Hyundai Heavy Industries ja Samsung nostivat Norsepowerin purjeet uusien tankkereidensa designiin, eli alkoivat jälleenmyydä niitä.[11] Syyskuussa Norsepower sai 8 miljoonan euroa rahoitusta öljy-yhtiöiden tankkerilaivastojen yhteiseltä sijoittajaryhmältä OGCI Climate Investmentsiltä.[12] Ryhmään kuuluivat esimerkiksi Shell, Petrobras, Repsol ja Exxon Mobil.[11] Lokakuussa kerrottiin, että Maersk Tanker oli säästänyt roottoripurjeiden avulla 8,2 prosenttia polttoainekuluissa.[12] Vuoden loppuun mennessä Norsepowerin purjeet oli asennettu viiteen alukseen.[4]
2020–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset roottoripurjeet toimitettiin Kiinasta vuonna 2020.[12] Yhtiön liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa[2], viisinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.[13]
Huhtikuussa 2021 Viking Grace luopui Grace-aluksellaan olleista roottoripurjeista, sillä se piti sen avulla saatuja säästöjä liian pieninä. Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös sääolosuhteet ja lasti ja yhtiön mukaan purjeesta olisi voinut olla enemmän hyötyä reitillä, jossa ollaan enemmän avomerellä.[14] Purje asennettiin toiseen alukseen.[13] Koronapandemia vaikutti siihen, että meriteollisuudessa lykättiin investointeja. Norsepoweriin tämä vaikutti niin, että sen liikevaihto lähes puoliintui.[2]
Vuonna 2022 liikevaihto nousi taas noin 5 miljoonaan euroon.[2]
Tammikuussa 2023 Norsepower sain 10 miljoonan euron pääomalainan Ilmastorahastolta.[15] Maaliskuuhun mennessä yhtiö oli saanut kerättyä yhteensä 28 miljoonan euron rahoituksen kansainvälistymiseen. Kierroksen pääsijoittaja oli ranskalainen Mirova-varainhoitoyhtiö Natixis Investment Managers -konsernista. Muita sijoittajia olivat muun muassa Suomen Teollisuussijoitus ja VNT Investments. Olemassaolonsa aikana se oli saanut rahoitusta yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Yhtiö perusti tytäryhtiön Shanghain pohjoispuolelle Aasian tuotantoa varten.[2]
Teknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norsepower valmistaa tuuliapupropulsiojärjestelmiä[6] eli roottoripurjeita. Niiden toiminta perustuu Magnuksen ilmiöön, jossa paine-ero ilmavirrassa aiheuttaa työntövoimaa. Kun suuri, sylinterimäinen mekaaninen purje pyörii, toinen puoli sen pinnasta vetää ilmaa pienemmällä paineella kuin sen toinen puoli. Paine-ero työntää laivaa eteenpäin.[3] [4] [9] Purje pyörii oman akselinsa ympärillä yli 200 kilometriä tunnissa.[6] Roottoripurjeita käytetään laivoissa täydentävänä voimana, jonka avulla voidaan pienentää polttoaineenkulutusta.[4]
Saksalainen Anton Flettner keksi roottoripurjeet vuonna 1926.[4] Ne eivät olleet silloin markkinoilla kilpailukykyisiä.[3] Aluksi ongelmia tuotti tarpeeksi kestävän purjeen rakentaminen.[5] Sitten metallista valmistetut purjeet olivat turhan painavia hidastaen laivan kulkemista. Kun hiili oli halpaa, ei pienet säännöt kiinnostaneet laivayhtiöitä.[3] Suomessa Sigurd Savonius hyödynsi pienessä puuveneessään roottoripurjeita jo 1920-luvulla.[5]
Esikuvastaan poiketen Norsepower valmistaa roottoripurjeensa hiilikuidusta, joka on huomattavasti kevyempi kuin metalli. Purjeet toimivat automaattisesti, joten niiden käyttämiseen ei tarvita henkilökuntaa.[3]
Vuonna 2018 Maersk arvioi, että kahden roottoripurjeen avulla se pystyi säästämään Maersk Pelicansin polttoainekuluissa 7–10 prosenttia.[3]
Asiakkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Norsepowerin roottoreita on käytössä esimerkiksi seuraavissa aluksissa:
- Bore-yhtiön Estraden-roro-laiva, joka operoi Hollannin ja Britannian välillä[3][5]
- Sea-Cargo[2]
- Scandlines-yhtiön M/V Copenhagen- ja Berlin-lautat, joka operoivat Saksan ja Tanskan välissä[14] [16] ja
- Vale[2]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Syyskuussa 2015 Norsepower voitti Energy Efficiency Solution -sarjan Fathom Maritime Intelligencen vuosittaisessa Ship Efficiency Awards -tilaisuudessa.[17]
- Kesäkuussa 2016 Norsepower voitti Amsterdamissa järjestetyllä Electric & Hybrid Marine World Expossa Innovation of the Year -kategorian[18]
- Kevällä 2017 Norsepowerin toimitusjohtaja Riski sai Young Entrepreneur Award-palkinnon Norjan prinssi Haakonilta. Palkinnon myönsivät Nor-Shipping-konferenssi ja YoungShip International -yhdistys.[19] Syksyllä Norsepower pääsi mukaan Wired-teknologialehden listalle Helsingin kymmenestä kiinnostavimmasta startup-yrityksestä[20]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kauppalehti: Norsepower Oy Ltd | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Kauppalehti. 22.5.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b c d e f g h Merenkulku | Laivojen päästöjen sääntely kiristyi, ja se täytti suomalaisyhtiön tilauskirjat Helsingin Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Wind-powered ships are making a comeback The Economist. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Oliver Smith: Norsepower: Why European Ships Are Switching Back To Sails Forbes. Viitattu 18.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Teemu Luukka HS: Purjeet ovat palaamassa valtamerien laivoihin, ja roottoripurjeita valmistava suomalaisyritys on jopa 30 miljardin euron markkinoiden edelläkävijä Helsingin Sanomat. 3.4.2017. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b c Norsepower Tuomas Riski | Image www.apu.fi. 16.4.2015. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Elina Lappalainen: Halpa öljy haastaa cleantech-yritykset - Norsepower keräsi 3 miljoonan rahoituksen Talouselämä. 29.1.2016. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Papticin sellupohjaiset ostoskassit saavat EU:lta 2,2 miljoonan avustuksen Metsälehti. 29.7.2016. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b c Elina Lappalainen: Metallipurjeita kehittävä Norsepower haluaa Kiinaan: "Siellä ovat suurimmat telakat" Talouselämä. 4.12.2018. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ "Tämä on läpimurto" – Suomalaista tuulivoimaa jättivarustamon öljytankkerille Yle Uutiset. 14.3.2017. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b Elina Lappalainen: Roottoripurjeen valmistaja ottamassa ison kasvuloikan – Norsepowerille 8 miljoonan kasvupotti öljyjättien ilmastorahastolta Kauppalehti. 23.9.2019. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ a b c Tuula Laatikainen: Suomalaisen Norsepowerin roottoripurje onnistui tärkeässä Maerskin merikokeessa - polttoainetta säästyi ja päästöt vähenivät sekä tropiikissa että arktiksella Tekniikka&Talous. 24.10.2019. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ a b Harri Repo: Viking Grace luopuu roottoripurjeesta, Norsepower harmissaan – ”Polttoainesäästöt sellaisia kuin luvattu” Talouselämä. 28.4.2021. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ a b Perttu Pitkänen: Viking Line luopuu Grace-aluksen tornista, jonka piti kutistaa polttoainelaskua reippaasti – ”Säästöt jäivät marginaaleihin” Ilta-Sanomat. 28.4.2021. Viitattu 18.5.2023.
- ↑ Rosa Lampela: Roottoripurjeita valmistavalle Norsepowerille 10 miljoonan euron rahoitus – ”tuo uskottavuutta maailmalla” Tekniikka&Talous. 24.5.2023. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Scandlines rüstet zweites Schiff mit Rotorsegel nach der-warnemuender.de. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Norsepower Wins Fathom Energy Efficiency Solution Award 2015 The Maritime Executive. 11.9.2015. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ 2016-06-30T13:03:00: Electric & Hybrid Marine Awards winners announced Motorship. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Matti Keränen: Nuori suomalaisjohtaja sai tunnustuksen ja kuninkaallisen kädenpuristuksen – "voi muuttaa ratkaisevasti asioita merenkulkualalla" Tekniikka&Talous. 22.5.2023. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Wired listasi: Tällaisia ovat Helsingin kymmenen kiinnostavinta startup-yritystä Yle Uutiset. 5.10.2017. Viitattu 24.5.2023.