Nipapalmu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nipapalmu
Nipapalmuja Boholissa, Filippiineillä
Nipapalmuja Boholissa, Filippiineillä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Luokka: Magnoliopsida
Kladi: Yksisirkkaiset Monocotyledonae
Kladi: Commelinids
Lahko: Arecales
Heimo: Palmukasvit Arecaceae
Alaheimo: Nypoideae
Suku: Nipapalmut Nypa
Laji: fruticans
Kaksiosainen nimi

Nypa fruticans
Wurmb

Synonyymit
  • Cocos nypa Lour.
  • Nipa arborescens Wurmb ex H.Wendl.
  • Nipa fruticans (Wurmb) Thunb.
  • Nipa litoralis Blanco
  • Nypa fruticans var. neameana F.M.Bailey

Nipapalmu (Nypa fruticans) on Intian valtameren ja Tyynenmeren rannikoilta ja suistoalueilta kotoisin oleva palmulaji. Se on ainoa mangrovebiomiin sopeutunut palmu.[2] Nipapalmu on Nypa-suvun ja Nypoideae-alaheimon ainoa laji, mikä tekee niistä monotyyppisiä taksoneja.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poiketen useimmista muista palmuista, nipapalmun runko kasvaa maan alla; vain lehdet ja kukkavarsi kasvavat ylöspäin pinnan yläpuolella. Lehdet ovat jopa 9 metriä korkeita. Kukat ovat muodostuneet kärjestä pallomaiseksi naaraskukinnoksi, jonka alapuolella on norkkomaiset, punaiset tai keltaiset uroskukat. Kukka tuottaa puumaisia pähkinöitä, jotka muodostuvat noin 25 senttimetrin kokoiseen pallomaiseen rypäleeseen. Kypsät pähkinät leviävät kellumalla vuoroveden mukana uusille alueille. Siemenet itävät ajoittain jo kelluessaan.[4][5]

Nipapalmun varsi kasvaa mudan alla. Vain lehdet kasvavat näkyvissä.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nipapalmut kasvavat pehmeässä mudassa, hitaasti liikkuvissa vuorovesi- ja jokivesistöissä, jotka kuljettavat ravinteita. Ne leviävät sisämaahan niin pitkälle kuin vuorovesi siemeniä voi kuljettaa. Ne ovat yleisiä Intian valtameren ja Tyynenmeren rannikoilla ja joissa, Intiasta Tyynenmeren saarille ulottuvalla alueella. Palmu sietää ajoittaista elinympäristönsä kuivumista. Mangrovemaisesta elinympäristöstään huolimatta, palmu ei siedä suolaisessa merivedessä kasvamista, vaan suosii suistoalueiden murtovesiä.[2]

Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaavanmakakit syövät nipapalmun hedelmiä. Padas Damit luonnonpuiston alueella nenäapinoiden on havaittu syövän palmun kukintoja. Borneon saarella orangit syövät nipapalmun versoja ja sydämiä.[6]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalliset asukkaat käyttävät nipapalmun pitkiä, höyhenmäisiä lehtiä olkikattoisen talojen tai asuntojen kattomateriaalina. Lehtiä käytetään myös monenlaisten korien valmistamiseen. Koska lehdet ovat kelluvia, niitä käytetään uimareiden kouluttamiseen Burmassa.

Roten ja Savun saarilla nipapalmun mahlaa syötetään sioille kuivana aikana. Tämän kerrotaan antavan lihalle makean maun. Nuoria lehtiä käytetään tupakan käärimiseen.

Kambozassa palmu tunnetaan nimellä cha:k, ja sen lehtiä käytetään kattojen tekemiseen.[7]

Kattojen rakentaminen palmun lehdistä on yleistä eripuolilla Papua Uusi Guineaa.[8] Joillakin rannikkoalueilla lehden päävartta käytetään myös seinien rakennusmateriaalina.

Ruoka ja juoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: palmuviini
Nipapalmun kypsiä hedelmiä.

Nuoret kukkavarret sekä siemenet ovat syötäviä ja hyviä nesteyttäjiä.

Filippiineillä ja Malesiassa kukinnosta uutetaan mahlaa, josta voidaan valmistaa paikallista tuba-, bahal- tai tuak nimistä alkoholijuomaa. Hedelmäterttu on valmis uutettavaksi, kun hedelmät ovat kypsimmillään. Terttu leikataan irti, jättäen noin 15 cm vartta, ja varteen hierotaan mutaa mahlan uuttamiseksi. Jos hedelmän kypsyys on arvioitu oikein, alkaa mahla virrata välittömästi. Bambuputki tai pullo asetetaan leikkauskohdan alle, ja mahla kerätään kahdesti päivässä, samalla leikaten noin senttimetri varresta pois, tukkiintumisen estämiseksi. Mahlaa virtaa noin 30 päivää. Nipapalmu kukkii ympäri vuoden, joten mahlaa on saatavilla taukoamatta.[9]

Indonesiassa, erityisesti Jaavalla ja Balilla mahlaa käytetään raakasokerin muunnelman valmistamiseen, jota kutsutaan gula nipaksi. Sarawakissa sitä kutsutaan gula apongiksi.

Thaimaassa lehteä käytetään jälkiruoaksi.

Kambožassa sen lehtiä käytetään kakkujen käärimiseen (kuten num katam), ja kukkia käytetään joskus sokerin, etikan ja alkoholin valmistukseen.[7]

Biopolttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nipapalmu tuottaa erittäin paljon sokeripitoista mahlaa. Etanoliksi tai butanoliksi fermentoitu mahla voi tuottaa jopa 6 480 - 20 000 litraa polttoainetta hehtaaria kohden vuodessa.[10] Vertailuksi, sokerijuurikas tuottaa noin 5 500 litraa etanolia per hehtaari, ja vastaavan kokoinen aluea maissia tuottaa noin 4 180 litraa etanolia per hehtaari[11]. Toisin kuin maissi ja sokerijuurikas, nipapalmun mahla vaatii vain vähän, jos ollenkaan fossiilisia polttoaineita tuottaakseen energiaa vakiintuneesta kasvustosta. Nipapalmu ei vaadi peltomaata ja se voi käyttää murtovettä makean veden sijaan. Toisin kuin muut energiakasvit, nipapalmu ei myöskään vähennä ruoantuotantoa polttoaineen tuottamiseksi. Koska nipa-hedelmä on mahlantuotannon välttämätön sivutuote[9], tuottaa se ruokaa ja polttoainetta samanaikaisesti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellison, J., Koedam, N.E., Wang, Y., Primavera, J., Jin Eong, O., Wan-Hong Yong, J. & Ngoc Nam, V.: Nypa fruticans IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
  2. a b Cattarin Theerawitaya, C., et al.: Responses of Nipa palm (Nypa fruticans) seedlings, a mangrove species, to salt stress in pot culture. Flora, 2014. Elsevier. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 18.7.2022.
  3. John L. Dowe: Australian Palms: Biogeography, Ecology and Systematics, s. 83. CSIRO Publishing, 2010. ISBN 9780643096158. (englanniksi)
  4. Flora of China eFlora. Viitattu 17.7.2022. (englanniksi)
  5. Wurmb, Friedrich von: Verhandelingen van het Bataviaasch Genootschap der Kunsten en Wetenschappen, s. 349. , 1825. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.7.2022). (hollanniksi)
  6. Katarzyna Nowak, Adrian A. Barnett ja Ikki Matsuda: Primates in Flooded Habitats. Cambridge University Press, 2019. ISBN 9781107134317. (englanniksi)
  7. a b Pauline Dy Phon: Dictionary of plants used in Cambodia, s. 471. , 2000.
  8. Anders S. Barford, Roy Banka, John L. Dowe: Field Guide to Palms in Papua New Guinea. AAU Reports 40, , s. 34-35.
  9. a b Tap Lessons Eating Asia and beyond.... Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  10. Fermentation of Nypa Palm to Form Ethanol Biofuels Academy. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
  11. José Goldemberg: The potential for 1st generation ethanol prodution from sugarcane (PDF) globalbioenergy.org. Viitattu 18.7.2022. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Nypa fruticans