Nenäapina

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nenäapina
Proboscis Monkey.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Alalahko: Haplorrhini
Heimo: Vanhan maailman häntäapinat Cercopithecidae
Suku: Nasalis
Laji: larvatus
Kaksiosainen nimi
Nasalis larvatus
(Wurmb, 1787)
Levinneisyyskartta
Nenäapinan levinneisyys
Nenäapinan levinneisyys
Synonyymit
  • Nasalis capistratus (Kerr, 1792)
    Nasalis nasica (Lacépède, 1799)
    Nasalis recurvus (Vigors & Horsfield, 1828)
Alalajit
  • N. l. larvatus
  • N. l. orientalis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Nenäapina Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Nenäapina Commonsissa

Nenäapina (Nasalis larvatus) on Borneon saarella Indonesiassa asuva erittäin uhanalainen apinalaji. Se on Nasalis-suvun ainoa tunnettu edustaja.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenäapina. Vanhempi uros.
Nuori nenäapina.

Nenäapinoiden urokset ja naaraat poikkeavat kokonsa puolesta toisistaan huomattavasti urosten ollessa naaraita isompia. Urosten keskimääräinen pituus on 73-76 cm ja paino 20 kg. Naaraat ovat puolestaan keskimäärin 61-64 cm ja painavat puolet uroksen painosta. Lajin naarailla on muihin kädellisiin verrattuna huomattavan suuri nenä, mutta vain urosksilla on lajille tyypillinen erittäin suuri nenä. Uroksen nenällä voi olla pituutta jopa yli 10 cm.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenäapina on endeeminen laji Borneon saarella ja sitä tavataan saarella Brunein, Indonesian Kalimantanin, sekä Malesian Sarawakin ja Sabahin alueilla. Lajin alalajia N. l. larvatus tavataan lajin koko esiintymisalueella lukuunottamatta Indonesian Kalimantanin koillisosia, jossa tavataan toista alalajia N. l. orientalis. Alun perin lajia tavattiin koko Brunein rannikolla sekä sen lähistöllä sijaistevilla Berhalan, Sebatikin ja Pulau Lautin saarilla.[1] Lajin elinalue Borneossa keskittyy rannikolla ja saaren sisämaata halkovien jokien varsille.[2]

Lajia tavataan jokivarsien ja rannikon metsissä, mangrovemetsissä, makeanveden suometsissä ja turvesoilla. Lajin yksilöt liikkuvat vain harvoin kauemmas elinalueensa vesiympäristöistä, kuten joilta tai rannikolta. Yhdeksi syyksi tälle on ehdotettu sitä, että pidemmällä sisämaassa maaperästä puuttuu lajin ruokavaliolle tärkeitä mineraaleja ja suoloja.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nenäapinat syövät pääasiassa kasveja ja hedelmiä yhteensä 90:tä eri lajista. Noin 40 % lajin ruokavaliosta koostuu hedelmistä ja 52 % lehdistä. Ruokavalio muuttuu kausittain lajin syödessä tammikuun ja toukokuun välillä pääosin hedelmiä ja kesäkuusa joulukuuhun lehtiä. Laji syö ajoittain myös ihmisen viljelmiä, kuten banaaneja.[2]

Lajin yksilöt elävät ryhmissä, tavallisesti 1,3-9 km² kokoisella alueella. Eri ryhmien alueet ovat usein päällekkäiset, mutta ryhmät eivät käyttäydy alueellisesti eli puolusta alueitaan. Jokien läheisyydessä nenäapinat nukkuvat joen vierellä ja siirtyvät päiväksi kauemmaksi sisämaahan. Ne vaeltavat kuitenkin vain harvoin yli kilometrin päähän joesta. Lajin yksilöt ruokailevat tavallisesti aamulla ja illalla ennen auringonnousua. Nenäapinan päivä kuluu ruokailun ohella liikkuessa paikasta toiseen ja lepäämällä. Lajin yksilöt viettävät aikansa pääasiassa puissa. Nenäapinat ovat myös hyviä uimareita ja voivat sukeltaa kokonaan veden alla jopa 20 metriä. Ehkäpä välttääkseen saalistajia nenäapinat ylittävät vesiä mieluiten hyppäämällä puusta puuhun vastarannalla.[2]

Nenäapinan huomattavin saalistaja on valegaviaali, joka saalistaa sekä täysikasvuisia, että nuoria yksilöitä. Muita lajin saalistajia ovat esimerkiksi puuleopardi, varaanit, pytonkäärmeet, suistokrokotiili ja harjakotka.[2]

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein uhka nenäapinalle on sen elinympäristöjen tuhoutuminen maatalouden ja metsäteollisuuden tieltä. Etenkin jokivarsien ja magrovemetsien kaatamisella on suuri merkitys. Toinen uhka on metsästys ja rauhallisena lajina nenäapina on helppo saalis. Metsästys saatta nopeasti tuhota kokonaisia kantoja. Lajia metsästetään ruuaksi, mutta myös sen besoaarikivien takia, joita käytetään perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä.[1]

Laji non suojeltu CITES-sopimuksen liitteessä 1 koko sen esiintymisalueella. Paikoittain sen suojelu kärsii kuitenkin rahoituksen ja tietämyksen puutteesta. Lajia tavataan yhteensä 16 suojelualueella. Lajia pidetään vain harvoin vankeudessa Aasian ulkopuolella sen hyvin erikoistuneen ruokavalion takia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Meijaard, E., Nijman, V. & Supriatna, J.: Nasalis larvatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Kurt Gron: Proboscis monkey - Nasalis larvatus Primate Info Net. Wisconsin Primate Research Center. Viitattu 16.7.2016. (englanniksi)