Nikolai Pirogov

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikolai Pirogov
Nikolai Ivanovitš Pirogov
Nikolai Pirogov vuonna 1870.
Nikolai Pirogov vuonna 1870.
Henkilötiedot
Koko nimi Nikolai Ivanovitš Pirogov
Syntynyt 25. elokuuta 1810
Moskova
Kuollut 5. joulukuuta 1881 (71 vuotta)
Vinnytsja
Kansalaisuus Venäjän keisarikunta
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Johann Christian Moier
Opettaja
Oppilaat
Tutkimusalue lääketiede

Nikolai Ivanovitš Pirogov (ven. Николай Иванович Пирогов; 25. elokuuta 18105. joulukuuta 1881) oli venäläinen tiedemies ja lääkäri, jota pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä kenttäkirurgian kehittäjistä. Hän käytti ensimmäisenä eetteriä puudutukseen taistelukentällä ja tätä sovellettiin aina toiseen maailmansotaan asti. Hän toteutti ensimmäisenä tutkimusta puudutukseen liittyvistä kuolemantapauksista.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nikolai Pirogov syntyi Venäjän keisarikunnassa Moskovan kaupungissa 25. elokuuta 1810. Pirogov oli lahjakas lapsi ja hän opetteli lukemaan venäjää jo 6-vuotiaana. Lisäksi hän oppi myös latinaa ja ranskaa. Pirogov pääsi opiskelemaan lääketiedettä Moskovan yliopistoon perhetutun ansiosta vain 13-vuotiaana, kun yleinen alaikäraja oli 16 ikävuotta. Hän valmistui lääkäriksi toukokuussa 1828 neljän opintovuoden jälkeen Moskovan yliopistosta vain 17-vuotiaana. Valmistuttuaan Moskovan yliopistosta Pirogov suuntasi Tarton yliopistoon lääketieteen jatko-opintojen vuoksi ja sai tohtorinarvon vuonna 1832. Pirogov opiskeli vielä hetkellisesti Berliinissä ja Göttingenissä.

Tohtorina toimiminen ja kenttäkirurgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 1836 Pirogov nimitettiin Tarton yliopiston uudeksi kirurgian professoriksi. Hän ehti toimia kirurgian professorina viisi vuotta, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus maaliskuussa 1841 toimia professorina Pietarissa sotilaslääketieteen akatemian kirurgisessa sairaalassa sekä johtavana kirurgina maavoimien varuskuntalasaretissa. Vuoden 1847 tammikuussa Pirogov alkoi tutkia ja testata eetterin vaikutuksia puudutuksessa Venäjän keisarikunnan hallinnon painostuksesta. Hänen aiemmat epäilyksensä eetterin käytöstä puudutuksessa hävisivät ja hän näki eetterin mahdollisuudet sekä uskoi sen mullistavan kirurgiset käytännöt. Pirogov testasi ensin eetteriä itseensä ja apulaisiinsa ennen kuin käytti sitä potilaisiinsa. Ensimmäiset kaksi leikkausta, joissa käytettiin eetteriä puudutukseen, hän toteutti 14. helmikuuta 1847 Pietarissa. Pirogov piti kirjaa puudutusten sivuvaikutuksista sekä kuolleisuusluvuista leikkauksissa. Hänen mielestään puudutuksella ei ollut vaikutusta kuolemantapauksiin, jos eetteriä tai kloroformia käytettiin vain tarvittava määrä.[1]

Saman vuoden keväällä Tsaari Nikolai I halusi eetteriä käytettävän myös sotarintamalla ja hän lähetti Pirogovin Kaukasian sotaan opettamaan sotilaslääkäreitä eetterin käytössä puudutuksena leikkausten aikana. Kaukasian sota oli ensimmäinen kerta sotahistoriassa, kun amputoinneissa ja leikkauksissa oli käytetty puudutusta. Palattuaan rintamalta Pirogov toteutti koiralle ensimmäisen leikkauksensa, jossa käytti puuduttavana aineena kloroformia 21. joulukuuta 1847. Kloroformi toimi sotarintamalla paremmin kuin eetteri, koska sitä tarvittiin puudutukseen vähemmän.

Pirogov toimi sotilaskirurgina Krimin sodassa vuoden 1854 joulukuusta lähtien. Hän järjesti venäläisten lääkintähuollon ja järjesteli haavoittuneet tarvittavan hoidon mukaan. Hän teki myös aloitteen saadakseen naissairaanhoitajia hänen avukseen leikkauksiin. Tästä ryhmästä naisia muotoutui myöhemmin venäläinen Punainen Risti. Krimin sodassa jokaiseen Pirogovin toteuttamaan puudutukseen käytettiin eetterin sijasta kloroformia. Yhdeksän kuukauden aikana rintamalla hän toteutti arviolta 30 leikkausta päivässä. Pirogovin ansiot kenttäkirurgian saralla Krimin sodassa ovat suurin syy siihen, miksi häntä pidetään kenttäkirurgian perustajana.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirogov painotti koulutettujen apulaisten merkitystä puudutusten yhteydessä, jolloin kirurgi voisi keskittyä täysin leikkauksen suorittamiseen. Vasta vuonna 1955 Neuvostoliitossa toteutettiin apulaisten kouluttaminen puudutuksen suorittamiseen. Pirogov painotti kirjoituksissaan puudutuksen hyödyllisyyttä sekä merkitystä, ja juuri Pirogovilla oli keskeinen vaikutus siihen, että puudutusta hyödynnettiin myöhemmin myös siviileihin. Hänen opetustensa ansiosta kenttäkirurgia ja puudutuksen käyttö levisivät laajasti Venäjällä ja myöhemmin muualle Eurooppaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luttinen, Pertti (2015) Sota Venäjällä- Venäjä sodassa. Helsinki: ScanBook AB
  • I. F. Hendriks, J. G. Bovill, F. Boer, E. S. Houwaart, P. C. W. Hogendoorn: Nikolay Ivanovich Pirogov: a surgeon's contribution to military and civilian anaesthesia. Anaesthesia, 4.11.2014, nro 2, s. 219–227.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. I. F. Hendriks, J. G. Bovill, F. Boer, E. S. Houwaart, P. C. W. Hogendoorn: Nikolay Ivanovich Pirogov: a surgeon's contribution to military and civilian anaesthesia. Anaesthesia, 4.11.2014, nro 2, s. 219–227. doi:10.1111/anae.12916. ISSN 0003-2409. Artikkelin verkkoversio. fi