Amputaatio

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Amputointi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juoksija John McFall jonka oikeassa jalassa on proteesi.

Amputaatio on jonkin kehon ulokkeen poistaminen leikkauksella tai sen irtoaminen vammautumalla.[1] Usein kyseessä on sormi, varvas, jalka tai käsi.

Amputaation syyt ja tavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amputaation syitä voivat olla sepsis, diabetes, verenkiertohäiriöt, tapaturmat, infektiot ja kasvaimet.[1][2] Amputaatiotyyppejä voivat olla esimerkiksi reisiamputaatio tai sääriamputaatio.[3] Kirurgisena toimenpiteenä amputaatio suoritetaan, mikäli kehon osaa ei voida enää parantaa ja siinä olevan sairauden leviäminen muualle kehoon halutaan estää.[4]

Ensimmäisessä maailmansodassa 67 000 saksalaista ja 41 000 brittiä amputoitiin.[5]

Yhdysvaltain sotilaista noin 15 000 tehtiin merkittävä amputaatio haavoittumisen vuoksi. Tämä oli 2,5 % noin 600 000 haavoittuneesta.[6]

Ukrainan sodassa 20 000–50 000 ukrainalaista on menettänyt raajoja sodan aikana elokuuhun 2023 mennessä.[7]

Amputaation seuraukset ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amputoidun aivot kykenevät muistamaan vuosikausia amputaation jälkeen ne ruumiinosat, jotka on menetetty.[8] Ilmiön ovat löytäneet aivoskannauksessa Oxfordin yliopiston tutkijat.[8] Amputaation tavoitteena on hyvävoimainen proteesin kestävä tynkä.[3] Amputaatio voi olla joskus ainoa tapa pelastaa ihmisen henki.[9]

Aavesärky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavesäryllä tarkoitetaan neuropaattista eli hermovaurioista johtuvaa kipua.[10] Jotkut amputaatiopotilaat kertovat kokevansa poistetussa jäsenessään haamukipua.[4] Keskimäärin joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyjä.[11] Se on särky, joka syntyy katkaisukohdan vaurioituneissa hermopesäkkeissä mutta joka aistitaan tuntuvaksi puuttuvassa jäsenessä.[12][13]

Muita tuntemuksia voivat olla kutina.[13][14] Potilas voi tuntea myös aavekrampin.[15] Potilas voi myös tuntea puuttuvan raajan liikkeen tai aistia sen asennon.[4] Aavekipu voi aiheuttaa vaikeuksia nukkumiseen ja ajaa itsetuhoisuuteen.[12] Jotkut potilaat väittävät proteesin hieronnan helpottavan tällaista särkyä. Tällöin kyseessä on mitä ilmeisimmin plasebo-vaikutus. Fantomi-ilmiö voi pysyä samanlaisena koko elämän, mutta myös muuttaa muotoaan, lieventyä ja hävitä kokonaan.[4]

Suomessa käytetään sähköhoitoa aavesärkypotilaille.[11] Maailmalla on käytössä suoraan aivoihin annettava stimulaatio.[11]

Monissa tapauksissa haamukivusta on apua proteesiin totuttauduttaessa. Amputoitu tynkä vaatii huoltotoimenpiteitä.[16] Tynkää voi alkaa särkemään pitkällisen seisomisen tai kävelyn seurauksena.[17]

Proteesit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa potilas saa proteesin noin neljän kuukauden kuluttua amputoinnista.[3] Tavoite olisi, että protesointiin päästäisiin jo 30-40 päivän kuluessa amputisoinnista.[3] Oikein ajoitettu protetisointi on tärkeää toipumisen kannalta.[3] Sen edellytys on kuitenkin riittävän hyvä kunto ja motivaatio.[18] Hankinta tehdään moniammatillisesti, jolloin paikalla on lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti.[18]

Proteesin sopivuus on tärkeää, koska sopimaton proteesi vahingoittaa tynkää.[3] Proteesien kanssa toimiminen vaatii opettelua.[19] Virheellinen kuormitus voi johtaa ihon tulehduksiin ja hiertymiin, jolloin voi syntyä painehaava, mikä vaikeuttaa protetisointia.[3]

Kaikki amputoidut eivät hyödy proteesista.[18]

Kuntoutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntoutuksella amputoitu henkilö voidaan saada palaamaan takaisin normaaliin elämäänsä, vaikka amputaatio aiheuttaakin vajaakuntoisuutta ja vaikuttaa toimintakykyyn.[17] Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla on mahdollisuus saada maksimaalinen hyöty proteeseista ja muista apuvälineistä.[17] Vertaistuki voi olla tärkeää amputoidulle.[14]

Kuntoutus voidaan jakaa neljään eri osaan, jotka ovat leikkausta edeltävä, operatiivinen, välitön leikkauksen jälkeinen sekä proteesin valmistus ja käytön omaksumisvaiheet.[20]

Amputaatiopotilaat tarvitsevat runsaasti terveys- ja sosiaalihuollon palveluita, koska amputaatio on niin raskas toimenpide, että se rajoittaa toimintakykyä huomattavasti.[20] Amputaatio voi johtaa siihen, että joutuu luopumaan harrastuksestaan.[17] Amputoidun henkilön asumisolosuhteita voidaan joutua muuttamaan, mikäli hän käyttää apuvälineitä liikkumiseensa asunnossaan.[10]

Asenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työhönottotilanteessa amputaatio voi myös aiheuttaa hämmennystä ja johtaa jopa syrjintään.[9] Amputoidut henkilöt voivat joutua epäasiallisen tuijotuksen kohteeksi.[21] He joutuvat myös kohtaamaan loukkaavia kommentteja.[22][23]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoitoketjujen sujuvuus voi pelastaa amputaatiotilanteessa.[24] Lisähappi leikkauksen jälkeisenä aikana voi pelastaa jalan amputoinnilta on todettu Itä-Suomen yliopiston väitöskirjassa vuonna 2013.[25] Turun yliopistolle vuonna 2005 tehdyssä väitöstutkimuksessa todetaan verisuonikirurgian säästävän amputoinneilta.[26] Suomessa pihkaa on käytetty lääketieteellisessä tutkimuksessa ehkäisemään amputaatiota.[27]

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa amputoinnin on todettu olevan yhtä huono menetelmä, kuin raajan rekonstruktioinninkin.[28] Saksassa on onnistuttu siirtämään amputoidulle henkilölle kädet elinsiirtoleikkauksen avulla.[29]

Järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tukea amputoiduille tarjoavat Aktiiviset Amputoidut ry ja Suomen Nuoret Amputoidut ry.[16][30]

Amputaatio kirjallisuudessa ja kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka on tehnyt amputaatiosta sarjakuva-albumin I am not these feet.[19] Suomessa on olemassa jääkiekon puolella proteesimaajoukkue.[31][32][33]

Amputaatiopotilaat ovat niittäneet mainetta menestyen paraolympialaisissa.[34] Malleinakin amputaatiopotilaat ovat toimineet.[35][23]

Lontoossa on avattu museo, joka esittelee taideteoksia, lääketiedettä ja näiden yhdistelmiä.[36] Tietoista tahallista amputaatiota ollaan käytetty myös oman ruumiin muokkaamiseen.[37][38][39]

Amputaatio ja seksuaalisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisen seksuaalista halua amputoida terve ruumiinosa kutsutaan apotemnofiliaksi.[40] Seksuaalista halua, joka kohdistuu erityisesti amputoituihin henkilöihin, kutsutaan akrotomofiliaksi.[40]

Amputointi voi aiheuttaa vaikeuksia seurustelusuhteiden kehittymiselle.[41] Se ei kuitenkaan vielä tarkoita etteikö amputoitu henkilö voisi seurustella tai saada parisuhdetta.[42] Amputoituun henkilöön rakastuminen ei kuitenkaan vielä ole merkki akrotomofiliasta.[40]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Opinnäytetyö amputaation kokemukset theseus.fi.
  2. ↑ Johanna Junttila: "Päätin, että jalkani saa amputoida" Kauneus & terveys. Viitattu 1.4.2018.
  3. ↑ a b c d e f g Gradu amputaatio, raajat jyx.jyu.fi.
  4. ↑ a b c d Opinnäytetyö aavekivut. theseus.fi.
  5. ↑ https://www.wsj.com/amp/articles/in-ukraine-a-surge-in-amputations-reveals-the-human-cost-of-russias-war-d0bca320
  6. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4160475/
  7. ↑ https://www.wsj.com/amp/articles/in-ukraine-a-surge-in-amputations-reveals-the-human-cost-of-russias-war-d0bca320
  8. ↑ a b Amputoitu muistaa menettämänsä raajan jopa vuosikymmeniä myöhemmin Helsingin Sanomat. 2.9.2016. Viitattu 30.9.2017.
  9. ↑ a b "Jalan amputaatio oli ainoa tapa pelastaa henkeni" Studio55.fi. Viitattu 25.3.2018.
  10. ↑ a b Opinnäyte elämänhallinta theseus.fi.
  11. ↑ a b c Joka toisella amputaatiopotilaalla on aavesärkyä ESS.fi. 9.3.2015. Viitattu 25.3.2018.
  12. ↑ a b Maiju Karhunen: Aavesärky voi ajaa itsetuhoon savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 30.9.2017.
  13. ↑ a b Miksi kipu jää päälle? Tiede. 13.11.2014. Viitattu 30.9.2017.
  14. ↑ a b Jalat tukevasti irti maasta Kaleva.fi. Viitattu 1.10.2017.
  15. ↑ Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä yle.fi. Viitattu 25.7.2018.
  16. ↑ a b Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 30.9.2017.
  17. ↑ a b c d Opinnäytetyö amputaatio kuntoutus theseus.fi.
  18. ↑ a b c Opinnäytetyö opas hoitotyö theseus.fi.
  19. ↑ a b Jalaton nainen | Ylioppilaslehti Ylioppilaslehti. 5.9.2003. Viitattu 1.10.2017.
  20. ↑ a b Duodecim-lehti www.duodecimlehti.fi. Viitattu 25.3.2018.
  21. ↑ Amputoitu Liisa Syrjä: "Mietin, miten leikkaan pihviä ilman sormia" Kodin Kuvalehti. 27.11.2015. Viitattu 25.3.2018.
  22. ↑ ”Hei, mihin sä jätit toisen jalkasi” – Veera Priha osaa voittaa vastoinkäymiset eivätkä törkeydetkään ole lannistaneet jalkaproteesia käyttävää juoksijaa Helsingin Sanomat. 19.5.2018. Viitattu 19.5.2018.
  23. ↑ a b Jalkansa menettänyt missifinalisti astui punaiselle matolle proteesin kanssa – ihmisten julmat kommentit järkyttivät: ”Teiltä puuttuu sydän” Ilta-Sanomat. 20.9.2018. Viitattu 20.9.2018.
  24. ↑ Sujuvat hoitoketjut voivat pelastaa aivoinfarktilta tai jalan amputoinnilta | Helsingin yliopisto sttinfo.fi. Viitattu 25.3.2018.
  25. ↑ Lisähappi leikkauksen jälkeen voi estää jalan amputaation Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  26. ↑ Verisuoni- kirurgia vähentää amputaatioita ts.fi. Viitattu 2.4.2018.
  27. ↑ Kuusen pihka lääkkeenä - Käytöllä on estetty jopa ääriamputaatio Seura.fi. 26.12.2016. Viitattu 2.4.2018.
  28. ↑ Amputaatio yhtä huono kuin raajan korjaaminen www.terve.fi. Viitattu 25.3.2018.
  29. ↑ Saksalaismies sai uudet kädet amputoitujen tilalle Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  30. ↑ Amputaatio - radikaali toimenpide yle.fi. Viitattu 23.2.2020.
  31. ↑ Markus Karjalainen: Peli pyörii vaikka millä tavoin savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 25.3.2018.
  32. ↑ Jussi Lotvonen: Vammautuminen on lasten jälkeen parasta mitä minulle on tapahtunut - Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry www.popli.fi. Arkistoitu 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018. (englanniksi)
  33. ↑ Sami Salonen syntyi ilman toista kämmentä, kuulee huutelua mutta saattaa pian pelata kiekkoa MM-joukkueessa HS.fi. Viitattu 1.4.2018.
  34. ↑ Traaginen onnettomuus vei jalan – lumilautailija astelee tällä proteesilla Linnan juhliin Ilta-Sanomat. 1.12.2015. Viitattu 25.3.2018.
  35. ↑ Mallikaunottarelta amputoitiin toinen jalka - valokuvat toipumisen jälkeen inspiroivat Voice.fi. 12.4.2016. Viitattu 25.3.2018.
  36. ↑ Lontoossa avataan taidetta ja lääketiedettä yhdistelevä museo Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2018.
  37. ↑ Amputaatio on vain todella radikaalien juttu Helsingin Sanomat. 4.6.2002. Viitattu 2.4.2018.
  38. ↑ Amputoinnit puhuttavat tatuointialaa mtv.fi. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 2.4.2018.
  39. ↑ Tunnettu alakulttuuritaiteilija ei tekisi amputaatiota Kaleva.fi. Viitattu 2.4.2018.
  40. ↑ a b c 10 normista poikkeavaa seksimieltymystä iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2017.
  41. ↑ "Jalan amputoinnin jälkeen tuli vielä syöpä" Kauneus & terveys. Viitattu 25.3.2018.
  42. ↑ Kun yhtäkkiä menettää kätensä ja jalkansa yle.fi. Viitattu 23.2.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Amputaatio&oldid=22142330”