Niittoyökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niittoyökkönen
Euclidia.glyphica.2183.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Ritariyökköset Catocalinae
Suku: Euclidia
Laji: glyphica
Kaksiosainen nimi

Euclidia glyphica
Linnaeus, 1758

Katso myös

 Commons-logo.svg Niittoyökkönen Commonsissa

Niittoyökkönen (Euclidia glyphica) on alkukesän erittäin yleinen pienehkö yökköslaji. Yökkösille melko poikkeuksellisesti se on aktiivinen päiväaikaan.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yökkönen, jonka olemus tuo helposti mieleen mittariperhoset. Etusiivet ovat harmaanruskeat. Niiden poikki kulkee kaksi ohutta valkoista poikkiviirua, jotka ovat siiven keskiosan puolelta paksulti suklaanruskealla varjostuneet. Lisäksi siiven kärkiosassa, etureunassa on selvä suklaanruskea täplä. Takasiivet ovat kirkkaan keltaiset, tyviosastaan ja ulkoreunasta ruskeat ja niissä on mustanharmaa poikkiraita. Pää ja keskiruumis ovat ruskeat, takaruumis lähinnä harmaa. Perhosen lepoasento heinikossa on hyvin tyypillisen kolmiomainen pää ylöspäin. Siipien kärkiväli on 27–30 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levinneisyysalue ulottuu läntisimmästä Euroopasta Mongoliaan saakka[4] Suomessa niittoyökköstä tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Lentoaika alkaa toukokuun puolivälissä ja jatkuu aina heinäkuulle saakka. Lennon huippukausi on kesäkuussa.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erittäin yleinen ja runsaslukuinen perhoslaji, jota tavataan niityillä, pelloilla ja tienpientareilla. Perhoset lentävät päivällä auringonpaisteessa lyhyitä matkoja kerrallaan ja laskeutuvat heinille heti auringon mennessä pilveen. Ne myös lähtevät häiriöstä helposti lentoon. Toukka koteloituu ohuen kotelokopan sisään maahan ja kotelo talvehtii.[3][4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää erityisesti apiloilla (Trifolium), mutta myös muilla hernekasveilla ja orvokeilla (Viola).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]