Niilo Pesonen
Niilo Natanael Pesonen (14. lokakuuta 1902 Helsinki[1] – 26. joulukuuta 1993) oli suomalainen lääkäri, anatomian professori ja lääkintöhallituksen pääjohtaja.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesosen vanhemmat olivat kouluneuvos Matti Pesonen ja Ellen (Ella) Irene Malmberg ja puoliso vuodesta 1927 Eva Maria Puustinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1923 Suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1927, lisensiaatiksi 1931 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.[1] Pesonen oli Helsingin yliopiston dosenttina 1935–1942, yliopiston voimistelulaitoksen anatomian opettajana 1937–1946 ja laitoksen tarkastajana 1951–1954. Hän oli Helsingin yliopiston anatomian laitoksen assistenttina 1935–1942, anatomian professorina 1942–1954, lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina 1951–1952 sekä yliopiston 1. vararehtorina 1953.[2]
Pesonen teki jatkosodan aikana syys-lokakuussa 1942 Itä-Karjalan sotilashallinnon toimeksiannosta antropologisia tutkimuksia Äänisniemellä asuvan paikallisen väestön (sunkulaisten) keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oliko alueen väestö rodullisesti samaa kuin Kanta-Suomen väestö ja paljonko siihen oli sekoittunut vieraita aineksia.[3]
Hän toimi jatkosodan aikana myös Suomen rodunparannuskomitean puheenjohtajana ja kävi saksalaisten kutsusta Ukrainassa tutkimassa Vinnytsjasta löydettyä Stalinin puhdistusten uhrien joukkohautaa. Sodan jälkeen Niilo Pesonen joutui liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta useiksi kuukausiksi Turun lääninvankilaan, mistä hän vapautui 9.3.1947. Lääkintäeverstiluutnantiksi Pesonen ylennettiin 1961.[1][4]
Pesonen oli Helsingin Olympialaisten ylilääkäri vuonna 1952.[1] Hän toimi lääkintöhallituksen pääjohtajana 1954–1969. Hänen kaudellaan rakennettiin monta suurta keskussairaalaa ja otettiin käyttöön sairausvakuutusjärjestelmä.[5]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesonen kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen Lääketieteen sanakirjan, josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä.
- Ihmisen anatomia : oppikirja voimistelunopettajiksi, sairaanhoitajiksi, lääkintävoimistelijoiksi ja hierojiksi aikoville. WSOY 1943, uusittu laitos 1955, 2. p. 1959, 3. p. 1961, 4. p. 1964
- Histologian ja mikroskooppisen anatomian oppikirja. WSOY 1951
- Lääketieteen sanakirja, tekijät Niilo Pesonen ja Eero Ponteva. WSOY 1961, 2. p. 1963, 3. p. 1968, 4. p. 1970, 5. laaj. painos 1976, 6. painos 1980, 7. painos 1982, 8. painos 1987
- Lääkintöhallituksen pääjohtajat 1812–1953. Lääkintöhallitus 1961
- Suomen sairaaloita. WSOY 1964
- Lääkärinä ja virkamiehenä : lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja muistelee. WSOY 1973
- Terveyden puolesta - sairautta vastaan : terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. WSOY 1980
- Nils Gustaf Malmbergin lasten elämänvaiheista. N. G. Malmbergin sukuseura 1987
- Piirilääkärinä Suomessa 1800-luvulla. WSOY 1990
- Voi voitettuja : pitkän elämän varrella muistiin merkittyä. Tammi 1992
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 483-484. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- ↑ Kuka kukin on 1978 (Projekt Runeberg)
- ↑ http://skattebuero.blogspot.com/
- ↑ Taipale, Pentti: Salatun voiman mies. Matti Pesosen elämä ja toiminta, s. 378. Herättäjä-Yhdistys ry, 1980. ISBN 951-9013-92-X.
- ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/29_1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
