Kansallissosialismi ja okkultismi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Natsimystiikka
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansallissosialismin ja okkultismin väliset väitetyt yhteydet ovat olleet keskustelun kohteena erityisesti 1960-luvun alusta lähtien, tosin ensimmäiset aihetta käsittelevät kirjoitukset julkaistiin Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jo 1940-luvun alussa. Useiden dokumenttielokuvien ohella aiheesta on julkaistu lukuisia kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Le Matin des Magiciens (1960) ja Trevor Ravenscroftin Pyhä keihäs (1972). Tätä kirjallisuutta on tutkinut historioitsija Nicholas Goodrick-Clarke teoksissaan The modern Mythology of Nazi occultism ja The Nazi Mysteries.

Kansallissosialistien ja okkultismin yhteyttä korostava kirjallisuus muodostaa oman lajityyppinsä, genren. Lajityypin toistuva piirre on väite, jonka mukaan natsit toimivat jonkinlaisen okkultistisen voiman, salaisen hierarkian tai salaseuran ohjauksessa. Koska natseja ohjailleen salaisen tahon olemassaoloa ei ole pystytty todistamaan[1], Goodrick-Clarke ja saksalainen historioitsija Michael Rißmann ovat kuvailleet lajityyppiä näennäishistoriaksi. Okkultismin ja pakanuuden vaikutuksesta kansallissosialismiin on kuitenkin tehty myös akateemista tutkimusta, ja aihepiiri kuuluu kansallissosialismin uskonnollisesta puolesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun.

Natsien ”Ley”-linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mika Virpiranta todisti Google Earthin viivoitintoiminnolla, että tärkeimmät leireistä, joukkomurhapaikoista ja eutanasiakeskuksista muodostavat keskinäisiä suoria linjoja, jotka 100 % tarkkuudella osoittavat ympäri Eurooppaa ja Lähi-itää eri äitijumalattarille omistettuihin pyhäköihin kuten temppeleihin, luoliin ja lehtoihin.lähde?selvennä

Natsiokkultismi populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Populaarikulttuurissa videopeli Wolfenstein 3D ja sen jatko-osat, erityisesti Return to Castle Wolfenstein, käsittelevät läheisesti natsi-Saksan ja okkultismin välistä yhteyttä toisen maailmansodan aikaan. Jälkimmäisen kantava teema on, että natsit olisivat etsineet paranormaaleista ilmiöistä asetta voittaakseen sodan.

Natsit ja okkultismi yhdistyvät myös Steven Spielbergin ohjaamissa Indiana Jones -elokuvissa Kadonneen aarteen metsästäjät ja tämän jatko-osassa Indiana Jones ja viimeinen ristiretki. Ensimmäisessä elokuvassa natsit jahtaavat Liitonarkkua ja jälkimmäisessä Graalin maljaa esineiden oletettujen taikavoimien takia.

Yhdysvaltalainen sarjakuvataitelija Mike Mignola on luonut sarjakuvan Hellboy, jossa okkultistinatseilla on iso rooli nimikkosankarin vastustajina. Natseja esiintyy myös kyseiseen sarjakuvaan pohjautuvassa elokuvasovituksessa, joka sai ensi-iltansa vuonna 2004. Elokuvassa nimikkoroolia esittää Ron Perlman.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Goodrick-Clarke 1985, 218

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Philippe Lacoue-Labarthe, Jean-Luc Nancy - Natsimyytti, Tutkijaliitto 2002, ISBN 952-5169-17-0
  • Virpiranta, M. (2013) Through Camps to Great Mother – Nazi Camps and Temple Sites. Helsinki BoD.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]