Muurainhopeatäplä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muurainhopeatäplä
Nacré de l'orcette MHNT dos.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: freija
Kaksiosainen nimi

Boloria freija
(Thunberg, 1791)[1]

Synonyymit
  • Clossiana freija[1]
Katso myös

 Commons-logo.svg Muurainhopeatäplä Commonsissa

Boloria freija - △

Muurainhopeatäplä (Boloria freija) on hyvin harvinainen rämeillä esiintyvä täpläperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurainhopeatäplän siipien kärkiväli on koiraalla keskimäärin noin 35 mm ja naaralla 37 mm. Laji on tyypillisen pienen hopeatäplän näköinen, mutta lähilajeista sen erottaa muun muassa ulospäin kaartuvasta etusiipien ulkoreunasta ja takasiipien alapintojen mustasta sahanteräkuviosta.[1]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurainhopeatäplä on pohjoinen laji, joka esiintyy Fennoskandiassa ja Baltian maissa. Idässä sen levinneisyys ulottuu Pohjois-Siperian kautta aina Japaniin asti. Lajin lentoaikaa Suomessa on loppukevät ja alkukesätoukokuun loppupuolelta kesäkuun puoleen väliin. Lapissa lentoaika alkaa vasta juhannuksena ja päättyy heinäkuun puolessa välissä. Eteläisessä Suomessa laji on taantunut.[1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muurainhopeatäplä on soiden perhonen. Suomen eteläosissa sitä tavataan ainoastaan rämeillä, mutta Lapissa myös koivuvyöhykkeen suomaiset alueet ja kosteat tunturiniityt ovat lajin elinaluetta. Laji talvehtii täysikasvuisena toukkana.[1]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukat käyttävät ravinnokseen muurainta, isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos), riekonmarjaa (Arctostaphylos alpinus) ja harvoin juolukkaa (Vaccinium uliginosum).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio & Pekka Ojalainen: Päiväperhosopas, s. 84. Rauma: Kirjayhtymä, 1992. ISBN 951-26-3713-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]