Mustaliuske

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mustaliuske on hienorakeinen, musta metasedimenttikivilaji. Sen päämineraalit ovat kvartsi, kiilteet, grafiitti ja sulfidimineraalit, kuten rikkikiisu ja kuparikiisu, ja siinä on yli 1 % grafiittia ja rikkiä. Mustaliuskeet sisältävät usein poikkeavan suuria määriä tiettyjä metalleja, kuten kuparia, mangaania, molybdeeniä, nikkeliä, uraania, vanadiinia ja/tai sinkkiä. Näitä metalleja on erilaisissa suhteissa eri mustaliuske-esiintymissä. Mustaliuskeet ovat syntyneet merenpohjaan hapettomissa oloissa kerrostuneista mätäliejuista, jotka ovat käyneet läpi diageneesin ja metamorfoosin.[1][2][3]

Mustaliuske muodostaa pääosan Talvivaaran malmin isäntäkivestä. Talvivaaran esiintymissä esiintymää, joissa nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet ovat suuremmat kuin mustaliuskeissa yleensä.[2] Malmin sisältämä grafiitti vaikeutti murskausta aluksi, koska se teki kivestä liukkaan. Myöhemmin karamurskaimen kidan muotoa muutettiin niin, että liukas kivi ei jää sinne pyörimään, vaan murskautuu pienemmiksi palasiksi.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reijonen, Riku: Rikkipitoisen kallion käyttö infrarakentamisessa, s. 13. Savonia AMK, 2019. opinnäyte (PDF) (viitattu 9.7.2020).
  2. a b Äikäs, Olli: Uraani, mustaliuske ja Talvivaara GTK / Sonkajärvi. 2012. Viitattu 9.7.2020.
  3. Kukkonen, Saranpää ja Heino: Mustaliuskeiden synty, koostumus ja esiintyminen. teoksessa Kauko Puustinen. Geologiaa geofyysikoille. Espoo : Geologian tutkimuskeskus, 1985.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]