Mujaddid

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mujaddid (arab. مجدد‎) tarkoittaa islamin uudistajaa.

Islamin traditioon (hadith) kuuluu lupausselvennä lähettääselvennä jokaisen vuosisadan aluksi kalifi, pyhimys, opettaja, tiedemies tai muu vaikutusvaltainen henkilö, joka uudistaa islamin samalle tasolle tai paremmaksiselvennä kuin mitä muut uskonnot ovat sekä palauttaa kaikki ne islamin perusopetukset alkuperäiselle tasolleen, jotka ovat hämärtyneet tai muuttuneet.

Allah tulee nostamaan tälle Ummalle, jokaisen vuosisadan alussa miehen, joka uudistaa sille, sen uskonnon.
- Sunna Abu Dawood, Kirja 37, Kitab al-Malahim [Taistelut], Hâdith Numero 4278.

Nykyisin eli jälkikäteen on tapana esittääselvennä luetteloita mahdollisista mujaddid-persoonista. Asiasta ei kuitenkaan voida olla varmoja. Yksimielisyys on saatuselvennä vain ensimmäisestä vuosisadasta ja sen mujaddid-persoonasta: Umar ibn Abd al-Aziz (682–720). Toinen traditio (hadith) kertoo, että parhaita ihmisiä ovat muutama sukupolvi Muhammedin jälkeen eläneet ihmiset, mutta sen jälkeen ei enää ole tullut sukupolvia, joilla olisi samanlainen auktoriteetti. Tämä toinen traditio saattaa vaikeuttaa mujaddid-persoonien tunnistamista. Mitä etäämpänä sukupolvet ovat Muhammedista, sitä heikompia ne ovat. Samoin niiden mujadidd-persoonat ovat vähemmän vaikuttavia. Profeetta Muhammedilla oli läheisenä apuna neljä miestä, jotka kykenivät toimimaan hänen yhteydessään, mutta myöhemmin toimivilla mujaddid-persoonilla ei tällaista apua ollut.

Mujaddid-ehdokkaiksi asetettujen henkilöiden elämäkertoja lukiessa voi todeta, että vaikka mujaddidit ovat ensisijaisesti islamin uudistajia ja ennalleen saattajia, heillä on ainakin jossakin määrin ollut myös yleismaailmallista vaikutusta.

Eräitä mujaddid-ehdokkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen vuosisata (profeetan jälkeen) ( 3. elokuuta 718)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen vuosisata ( 10. elokuuta 815)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas vuosisata ( 17. elokuuta 912)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljäs vuosisata ( 24. elokuuta 1009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viides vuosisata ( 1.syyskuuta 1106)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuudes vuosisata ( 9.syyskuuta1203)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seitsemäs vuosisata ( 5.syyskuuta 1300)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksas vuosisata ( 23.syyskuuta 1397)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdeksäs vuosisata ( 1. lokakuuta 1494)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenes vuosisata ( 19. lokakuuta 1591)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdestoista vuosisata ( 26. lokakuuta 1688)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdestoista vuosisata ( 4. marraskuuta 1785)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmastoista vuosisata ( 14. marraskuuta 1882)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljästoista vuosisata ( 21. marraskuuta 1979)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirza Ghulam Ahmadin näkemyksiä Mujaddid virasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin yksi kiistellyimmistä persoonista on Mirza Ghulam Ahmad, Ahmadiyya- liikkeen perustaja joka on kirjoittanut kirjoissaan Mujaddid viran erinomaisuuksista mm. seuraavaa:

Mujaddid on se Profeetan sijainen, joka kuvastaa Profeetan muotoa. Hän on Profeetan jäljittelijä, jonka omakin olemus kuvastaa Profeetan erinomaisuuksia. Hän kykenee totuuden kautta vakuuttamaan vastustajat ja osoittaa vääryyden olleen todellista ja lannistavaa. (Ayenae Kamalat-e-Islam, siv. 245-247).

Mirza Ghulam Ahmadille ei tuota mitään ongelmia erottaa eri vuosisatojen Mujaddid persoonia, vaan hän esittää niistä itsevarman luettelon:

Syed Abdul Qadir Jilani (1077–1166)
Abul Hasan Kharqani (963-1033)
Abu Yazid Bistami (804-874)
Jumaid Baghdadi (830-910)
Mohyuddin Ibn Arabi (1165-1240)
Dhunnoon Misri (796-859)
Mueenuddin Chishti Ajmeri (1141-1236)
Qutbuddin Bakhtiar Kaki (1173-1235)
Fareeduddin Pakpattani (1188-1280)
Nizamuddin Dehlavi (1274-1356)
Shah Waliullah Dehlavi (1703-1762)
Shaikh Ahmad Sirhindi (1564–1624)

Mirza Ghulam Ahmadin luettelonsa nimet ovat suufimestareita, jotka käsittääkseni islamin valloitussotien jälkeen menivät kansan keskuuteen ja omalla elämällään vakuuttivat valloitettujen maiden asukkaat islamin paremmuudesta. He toimivat apostoleina ja eräänlaisina kansan pyhimyksinä. Eivät ehkä niinkään kirjallisia tuotteita tuottavina opettajina tai tiedemiehinä. Mutta ilmeisesti Mirza Ghulam Ahmad arvosti eniten sitä, että kansa kääntyi elävän Jumalan puoleen ja alistui islamiin esimerkin voimasta.

Ahmadin käsityksen mukaan Mujaddid virka on se seikka, joka tekee islamista ylivertaisen uskonnon. Jumala luopui muiden uskontojen tukemisesta kun islam saapui; niin paljon, että niiden puutarhat alkoivat kasvaa ohdaketta ja jäivät hoitamatta. Opilliset virheet ja korruptio saivat sijaa; kun taas islam uudistuu joka vuosisadan alussa Mujaddid viran ansiosta.

Käsitykseni mukaan M.G. Ahmad viittaa myös Mujaddid persoonan apuna olevan satoja tai tuhansia muita henkilöitä ja enkeleitä. Ikään kuin siinä toteutuisi evankeliumin sana: Elävän veden virroista, jotka kumpuavat; sekä Tooran kuvaus Jaakobista Betelissä, jossa hän näkee enkelten nousevan ylös ja alas taivaan portaita pitkin. Ei siis ole ihme, jos Mujaddid persoonilla on yleismaailmallista vaikutusta.

Ahmad on 14. vuosisadan Mujaddid ehdokas, jota suurin osa valtavirran muslimeista on pitänyt kuitenkin harhaoppisena. Häntä ei otettu vastaan ja hänen käsityksensä islamin ylivertaisuudesta muihin uskontoihin nähden tuntuukin ylimitoitetulta. Muillakin uskonnoilla on nimittäin keinoja puhdistaa uskontoa. Tästä voidaan pitää yhtenä esimerkkinä Protestanttisen liikkeen nousua 1500-luvulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hazrat Mirza Ghulam Ahmad: The Essence of Islam, sivut 1-25, 1979; The London Mosque.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mujaddid
  1. a b c Mujaddid Ulema Living Islam.
  2. a b c d Josef W. Meri, Medieval Islamic Civilization: An Encyclopedia, (Routledge 1 Dec 2005), p 678. ISBN 0415966906.
  3. a b c (2003) An Introduction to Islam. Cambridge University Press, 210. ISBN 0521539064. 
  4. a b c Waliullah, Shah. Izalatul Khafa'an Khilafatul Khulafa, 77, part 7. 
  5. a b c d e f g h Nieuwenhuijze, C.A.O.van (1997). Paradise Lost: Reflections on the Struggle for Authenticity in the Middle East, 24. ISBN 90 04 10672 3. 
  6. a b Josef W. Meri, Medieval Islamic Civilization: An Encyclopedia, (Routledge 1 Dec 2005), p 678. ISBN 0415966906
  7. Ihya Ulum Ad Din, Dar Al Minhaj: Volume 1, 403. 
  8. "Imam Ghazali: The Sun of the Fifth Century Hujjat al-Islam", The Pen, 1. helmikuuta 2011. 
  9. Jane I. Smith, Islam in America, p 36. ISBN 0231519990
  10. Dhahabi, Siyar, 4.566
  11. Willard Gurdon Oxtoby, Oxford University Press, 1996, p 421
  12. al-Razi, Fakhr al-Din (1149-1209) Muslim Philosophy.
  13. Ibn Hajar Al-Asqalani Hanafi.co.uk. Arkistoitu 2.9.2004.
  14. a b Azra, Azyumardi (2004). The Origins of Islamic Reformism in Southeast Asia part of the ASAA Southeast Asia Publications Series. University of Hawaii Press, 18. ISBN 9780824828486. 
  15. Glasse, Cyril (1997). The New Encyclopedia of Islam. AltaMira Press, 432. ISBN 90 04 10672 3. 
  16. A Short Biographical Sketch of Mawlana al-Haddad Iqra Islamic Publications. Arkistoitu 27.5.2011.
  17. "Shah Waliullah al-Dehlawi: Thoughts and Contributions" (2012). Viitattu 5. huhtikuuta 2015. 
  18. Gyarwee Sharif al-mukhtar books. Arkistoitu 26.4.2012.
  19. O. Hunwick, John (1995). African And Islamic Revival in Sudanic Africa: A Journal of Historical Sources, 6. 
  20. Rippin, Andrew. Muslims: Their Religious Beliefs and Practices, 282. 
  21. Mawdudi and the Making of Islamic Revivalism. Oxford University Press. 
  22. (2015) Sufis and Salafis in the Contemporary Age. Bloomsbury, 171-189. Viitattu 8.syyskuuta 2018. 
  23. Adil Hussain Khan, From Sufism to Ahmadiyya: A Muslim Minority Movement in South Asia, Indiana University Press, 6 April 2015, p. 42.