Muiskula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muiskula
Мышкино, Myškino
Muiskula lähikylineen vuoden 1860 kartalla.
Muiskula lähikylineen vuoden 1860 kartalla.

Muiskula

Koordinaatit: 59°42′14″N, 28°49′22″E

Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Kunta Niisnova
Ensimmäinen maininta 1500
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
Väkiluku (2010) 9











Muiskula[1] (ven. Мы́шкино, Myškino) on kylä Leningradin alueen Jaaman piirin Niisnovan kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Inkerin ylängön pohjoisreunalla neljä kilometriä Niisnovasta koilliseen. Kylässä on yhdeksän asukasta (vuonna 2010)[2].

Kaprion kihlakunnan Kargalin pogostaan kuulunut kylä mainitaan ensimmäisen kerran Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 nimellä Myšji Gorki. Ruotsalaisten vuosina 1618–1623 laatimassa maakirjassa se esiintyy muodossa Muischina Gora.[3]

Peter von Köppenin mukaan vuonna 1848 Muiskulassa asui 122 inkerikkoa, jotka kuuluivat Kaprion ortodoksiseen Kristuksen kirkastuksen kirkon seurakuntaan[4]. Vuonna 1862 kylässä oli 22 taloa ja 110 asukasta. Paikalliset talonpojat olivat tilanomistajan maaorjia.[3] Myöhemmin he kuuluivat kyläkuntana Someron volostiin. Vuonna 1899 Muiskulassa oli 142 asukasta, joista väestönlaskennan mukaan 134 oli ”suomalaisia”, 7 venäläisiä ja yksi ”sekoittunut”. Uskonnoltaan he olivat kaikki ortodokseja.[5] Vuodesta 1894 lähtien kylä kuului Koppanan seurakuntaan[3].

Neuvostoaikana Muiskula kuului ensin Taatsoin, vuodesta 1928 lähtien Vassakaran, vuodesta 1954 Paavelan ja vuodesta 1958 Niisnovan kyläneuvostoon. Vuonna 1929 kylässä oli 125 ja vuonna 1958 69 asukasta.[6] Vuonna 1933 perustettiin kolhoosi, joka vuonna 1954 liitettiin Niisnovan sovhoosiin[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 153. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
  2. Itogi Vserossijskoi perepisi naselenija 2010 goda: Leningradskaja oblast (taulukko Tšislennost LO) petrostat.gks.ru. Viitattu 5.3.2017.
  3. a b c d Sprosi u krajeveda (kysymys no 1827) reglib.ru. Viitattu 21.6.2016.
  4. v. Köppen, Peter: Erklärender Text zu der Ethnographischen Karte des St. Petersburger Gouvernements, s. 40. St.-Petersburg: , 1867. Teoksen verkkoversio.
  5. Materialy k otsenke zemel v S.-Peterburgskoi gubernii. Tom I: Jamburgski ujezd, vypusk II, s. 146, 151–152. Sankt-Peterburg: Otsenotšno-statistitšeskoje bjuro S.-Peterburgskogo gubernskogo zemstva, 1904. Teoksen verkkoversio.
  6. Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti classif.spb.ru. Viitattu 5.3.2017.