Mozarabit

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mozarabit (spanjaksi: mozárabes [moˈθaɾaβes]; portugaliksi: moçárabes [muˈsaɾɐβɨʃ]; katalaaniksi: mossàrabs [muˈsaɾəps]; arabiaksi: مستعرب‎ trans. musta'rabon) nimitys, jota käytetään keskiajalla nykyisen Espanjan islamilaisella alueella asuneista kristityistä, jotka paljolti omaksuivat arabialaisen kulttuurin.[1]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen mozarabi tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta sen etymologiasta on kaksi yleistä eri teoriaa. 1200-luvulla elänyt arkkipiispa Rodrigo Ximenez kirjoitti julistuksessaan latinaksi "Dicti sunt mixli arabes, eo quod mixti Arabibus conviveban" ja tästä on tulkittu termin olevan johdettu latinasta. Sittemmin ylesiemmäksi on tullut teoria, jonka mukaan sana on johdettu arabialaisesta termistä musta'rab, joka tarkoittaa tässä yhteydessään arabilaistunutta.[2]

Yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muslimien alainen kristitty vähemmistö Iberian niemimaalla oli perua alueen muslimivalloituksesta vuonna 711. Muslimivalloitus eteni aluksi varsin rauhallisesti ja paikalliset tekivät suhteellisen vähäistä vastarintaa. Vuonna 713 solmittu Tudmirin sopimus takasi kristityille dhimmien aseman. Dhimmit velvoitettiin maksamaan erityistä jizya-veroa, jota vastaan heidän omistusoikeuttaan kunnioitettiin ja kristityt saivat johtaa sisäisiä asioitaan varsin vapaasti.[2]

Vielä 700-luvulla suuri valtaosa alueen asukkaista oli kristittyjä, mutta alueelle alkoi kehittyä myös muslimiväestönosa. Kehityksen taustalla oli useita tekijöitä ja muslimeja syntyi esimerkiksi uusista käännynnäisistä, sekä seka-avioliitoista muslimien ja dhimmien välillä. Paikallisia käännynnäisiä kutsuttiin termillä musalima ja seka-avioliitoista syntyneitä muwallad. Islamiin kääntymiseen vaikuttivat monet tekijät. Muslimeilla oli ensisijainen asema islamilaisen valtion 7yhteiskuntajärjestelmässä ja näin paremmat poliittiset ja taloudelliset etenemismahdollisuudet. Merkittävä tekijä oli myös dhimmien maksama jizya, joka teki dhimmien verotaakasta esimerkiksi Muhammad I:n valtakaudella oli kolme ja puolikertainen verrattuna muslimien verotukseen.[2]

Ajan myötä kristittyjen taloudellinen asema johti kapinointiin, kasvavaan määrään islmaiin kääntyviä, sekä maastamuuttoon kristittyjen hallitsemille alueille. Mozarabien keskuudessa syntyi erikoinen marttyyrien liike, jonka osanottajat pyrkivät horjuttamaan kristittyjen ja islamilaisen valtion välejä provosoimalla. Liikkeen jäsenet uskoivat tapojensa olevan vaarassa myös kristinuskoa laajemmin ja esimerkiksi arabialaisten tapojen yleistyminen huolestutti sen kannattajia. Esimerkiksi latinan kielen osaamisen huomattiin olevan laskussa. Liikkeen jäsenet pyrkivät saavuttamaan martyyriuden syylistymällä tarkoituksellisesti jumalanpilkkaan, josta heidät tuomittiin šarialain mukaan kuolemaan. Tapauksia tunnetaan kaikkiaan 51 ja suurin osa niistä tapahtui Córdobassa. Marttyyriliike huipentui Eulogius Córdobalaisen teloitukseen vuonna 858.[2]

Alueet Iberian niemimaan pohjoisosissa säilyivät kristittyjen hallitsijoiden käsissä ja heidän alueensa olivat mozarabien muuttoliikkeen kohde. Reconquistan aikana kohti etelää levittäytyvien kristittyjen valtakuntien piti asuttaa sodan takia laajasti asumattomaksi jääneet alueet, jolloin vaihtoehdoksi jäi asukkaiden tuominen esimerkiksi Asturiasta. Siirtolaisille piti usein luvata esimerkiksi verohelpotuksia tai muita houkutteita näiden muuttoliikkeen takaamiseksi, kun taas mozarabit tyytyivät usein vähempään.[2]

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mozarabit toivat mukanaan kristittyihin valtakuntiin arabialaisia vaikutteita esimerkiksi arabian kielen taitonsa mukana.[2] Mozarabialainen taide oli täysin arabilaistunut siinä määrin, että mozarabien taide tunnistetaan vain sen kristityistä aiheista. Mozarabit jättivät jälkeensä esimerkiksi arabilaiseen tyyliin valmistettuja tekstiilejä, kaakeleja ja muuta keramiikkaa. Ehkä tunnetuin yksittäinen mozarabilainen tuotos on nimellä Commentaria In Apocalypsin -tunnettu Beatus Liébanalaisen käsikirjoitusten sarja, joka koostuu värikkäästi kuvitetusta Ilmestyskirjan selostuksista.[3]

Mozarabeilta omaksuttiin myös córdobalainen arkkitehtuuri, jonka tavallisia piirteitä olivat esimerkiksi hevosenkenkäkaari ja kohojuovaiset kupolit.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mozarabit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta 2001, WSOY 1981, 11. osa, palsta 509
  2. a b c d e f C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja Ch. Pellat: Encyclopaedia of Islam, Volume VII (Mif-Naz), s. 246-249. BRILL, 1998. ISBN 9789004094192. (englanniksi)
  3. Mozarabic art Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)
  4. Mozarab Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.1.2018. (englanniksi)