Moottoritorpedovene Vinha
| Vinha (MTV 6) | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Turun Veneveistämö, Turku |
| Palveluskäyttöön | 1929 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 12 t |
| Pituus | 16,8 m |
| Leveys | 3,4 m |
| Syväys | 1,4 m |
| Koneteho |
2 × Thornycroft-bensiinimoottoria 375 hv 1 × Olympia-risteilykone 60 hv |
| Nopeus | 43 solmua |
| Miehistöä | 1 ups+ 2 au + 4 miestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
2 × 45 cm torpedosivuheittimet 1 × 7,62 mm konekivääri |
Moottoritorpedovene Vinha (MTV 6) oli Suomen merivoimien Nuoli-luokan moottoritorpedovene.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brittiläinen valmistuslisenssin myöntänyt päätelakka toimitti alukseen pääkoneet, apukone eli ns. risteilykone oli kotimainen Olympia-moottori. Venetyypissä oli kaksi potkuria. Apukone pyöritti kytkimen välityksellä pääkoneita joihin potkurit oli kytketty, ja tarvittaessa täyttä tehoa avattiin vain pääkoneiden polttoainehanat ja kytkettiin sytytys, jolloin pääkoneet käynnistyivät. Avoimesta kaasuttimesta löi ulos pitkä tulenliekki käynnistettäessä, ja tämä sytytti parikin kertaa jopa vaarallisiksi asti kehittyneitä tulipaloja, kun liekin tielle osui jotain palavaa. Palot saatiin kuitenkin joka kerta sammumaan, mutta ne merkitsivät poikkeuksetta sitä että alus lähetettiin takaisin kotisatamaan sillä erää.
Vinha otettiin merivoimien palvelukseen 1929. Veneen torpedot oli sijoitettu aluksen perään, joten sen täytyi liikkua torpedoja nopeammin ampuessaan ne. Tämä ei ollut helppo tapa ahtailla vesillä.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Torpedoveneet Syöksy ja Vinha hyökkäsivät 6. heinäkuuta 1941 kahden Hangosta pois pyrkivän purjeveneen kimppuun. Alukset yrittivät ensin upotusta torpedoin ilman tulosta, minkä jälkeen johtoalus syöksyi purjealuksen keulan editse pudottaen syvyyspommin. Purjealus vaurioitui pahoin, minkä jälkeen torpedoveneet poistuivat paikalta ennen taistelukosketusta saattajina toimineisiin vartioveneisiin.[1]
Vinha, Syöksy ja kolmas torpedovene sekä kaksi vartiomoottorivenettä olivat 19. heinäkuuta väijymässä neljää venäläistä kuljetusalusta ja niiden varmistuksena olleita kahta muuta alusta Kolgalahden suulla. Saattuetta ei kohdattu, mutta seuraavana aamuna havaittiin venäläinen hävittäjä, joka avasi tulen veneitä kohti. Yksi kranaatti osui aivan Vinhan perän taakse irrottaen potkurin sekä peräsimen. Alus sai myös vuodon.[2]
Hävittäjän keskittäessä tulensa vaurioituneeseen alukseen Syöksy suoritti torpedohyökkäyksen hävittäjää vastaan. Torpedo ei osunut, mutta hävittäjän keskittyessä torpedon väistämiseen saatiin Vinha vietyä turvaan Söderskärin majakalle.[2]
Vinha ja Syöksy olivat 2. syyskuuta partiomatkalla Koiviston eteläpuolella yllättäessään venäläisen kahden kuljetusaluksen saattueen upottaen aluksista toisen.[3]
Saman vuoden marraskuussa se osallistui Lavansaaren satamassa venäläisen panssaritykkivene Krasnoje Znamjan upottamiseen ampuen yhden torpedon. Tämä jäikin Vinhan viimeiseksi torpedoinniksi. Päällikkönä tässä operaatiossa oli luutnantti Aarne Vuorensaari.
Vinha siirrettiin Laatokalle muiden saman luokan alusten tavoin elokuussa 1943 ja aseistettiin yhdellä 20 mm:n tykillä ja kolmella miinalla.
Vinha palautettiin syksyllä 1944 Suomenlinnaan, missä se makasi muutaman vuoden odottamassa romutusta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 59-60. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
- Peuranheimo, Orvo - Pirhonen, Jouko - Killinen, Kullervo: Laivat puuta, miehet rautaa - Moottoritorpedoveneiden taistelut Suomenlahdella 1941-1944. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1956.
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the Fighting Ships 1922-1946, s. 366. Lontoo: Conway Maritime Press, 2006. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)