Miehet jotka vihaavat naisia (elokuva)
|
|
|
|---|---|
|
|
|
 Blu-ray-julkaisun kansikuva. |
|
| Ohjaaja | Niels Arden Oplev |
| Käsikirjoittaja | Stieg Larsson (romaani) Rasmus Heisterberg Nicolaj Arcel |
| Tuottaja | Søren Stærmose |
| Säveltäjä | Jacob Groth |
| Kuvaaja | Jens Fischer, Eric Kress |
| Leikkaaja | Anne Østerud |
| Pääosat | Michael Nyqvist Noomi Rapace Lena Endre |
|
|
|
| Valmistusmaa |  Ruotsi |
| Tuotantoyhtiö | Yellow Bird Films |
| Ensi-ilta | 27. helmikuuta 2009 27. maaliskuuta 2009 |
| Kesto | 152 min (elokuva) 2×90 min (TV-sarja) |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Seuraaja | Tyttö joka leikki tulella |
|
|
|
| IMDb | |
| Elonet | |
Miehet jotka vihaavat naisia (ruots. Män som hatar kvinnor) on tanskalaisen elokuvaohjaajan Niels Arden Oplevin ohjaama elokuva vuodelta 2009. Elokuvan käsikirjoitus pohjautuu ruotsalaisen kirjailijan Stieg Larssonin menestysromaaniin Miehet jotka vihaavat naisia.[1] Kirjasta muodostui sittemmin rikosromaanitrilogian ensimmäinen osa. Myös kaksi jatko-osaa on sovitettu elokuvaksi: Tyttö joka leikki tulella (2009) ja Pilvilinna joka romahti (2009). Elokuva on julkaistu myös kaksiosaisena TV-sarjana, joka on kokonaiskestoltaan noin puoli tuntia pitempi kuin teatterielokuva. Elokuva julkaistiin Suomessa DVD:llä ja Blu-raylla elokuussa 2009 ja TV-sarja heinäkuussa 2010.
Elokuvasta on tehty amerikkalainen versio, jonka nimi on The Girl with the Dragon Tattoo. Elokuvan ohjasi David Fincher (mm. Fight Club), ja pääosissa nähdään Daniel Craig ja Rooney Mara sekä sivuosissa Stellan Skarsgård, Robin Wright ja Christopher Plummer.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teoksen päähenkilö, toimittaja Mikael "Kalle" Blomkvist on tuomittu herjauksesta, ja hän tuntee olevansa Tukholmassa rasite toimittamalleen yhteiskunnalliselle ja kriittiselle lehdelle. Sukufirman entiseltä johtajalta Henrik Vangerilta hän saa tehtäväksi kirjoittaa Vangerin perheen sukuhistorian, mutta tosiasiassa Vanger haluaa hänen tutkivan tarkemmin veljentyttärensä Harrietin merkillistä katoamista elokuisena iltapäivänä 1966.
Blomkvist saa avukseen nuoren ja hiukan sopeutumattoman hakkerin Lisbeth Salanderin, jonka menneisyyteen tuntuu niin ikään mahtuvan arvoituksellisuutta. Vangerin perheen menneisyyteen kaivautuessaan he sotkeutuvat synkempään ja verisempään tarinaan kuin olisivat voineet kuvitellakaan. Mukana on natsimenneisyyttä, mahtisuvun sisäisiä ristiriitoja ja sukupuolten välisiä suhteita.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ruotsalaiskriitikot kiittävät ensimmäistä Stieg Larsson -elokuvaa. Helsingin Sanomat, 28.2.2009, s. C1. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.2.2009.
