Michel Jordan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo liivinmaalaisesta porvarista ja virkamiehestä. Amerikkalaisesta koripalloilijasta kerrotaan artikkelissa Michael Jordan.

Michel Jordan (k. vuosien 1625 ja 1627 välillä, Tukholma)[1] oli pommerilaissyntyinen baltiansaksalainen porvari, joka oli vuodesta 1600 virkamiehenä Ruotsin palveluksessa. Hän toimi Liivinmaalla Viljandin kaupungin pormestarina ja vaikutti myöhemmin Virossa ja Suomessa. Jordan toimeenpani vuonna 1601 Liivinmaalla kirjanpidon eli revisionin.

Michel Jordanin poika Michell von Jordan korotettiin aatelissäätyyn 27.1.1638 ja hänestä polveutuu aatelinen Jordan-suku.[1]

Jordanin tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti Pommerissa syntynyt Michel Jordan muutti Baltian maihin myöhäisintään 1580-luvun alussa. 1584 hän hankki Viljandin kaupungissa talon. Hän meni naimisiin kaupungin pormestarin Barthold Grüllin tyttären Annan kanssa. Grüllin suku oli kotoisin Westfalista[2] ja tämä oli nähtävästi saanut pormestarin arvon sen vuoksi, että oli mennyt naimisiin edellisen pormestarin tyttären Kristina Storckin kanssa. Jordan seurasi 1595 puolalaista Podwädowskia pormestarina.

Naiminen toi Jordanille varallisuutta. Hänen taloudellinen tilanteensa oli Puolan revisionissa 1599 todettu hyväksi: Vaimonsa kautta saatu perintötalo oli kokonaan oma, lisäksi omaisuuteen kuului puutarha, peltoja sekä kaupungin ulkopuolisia maa-alueita. Myöhemmin Jordan esitti kirjelmässään, että hän ja hänen vaimonsa omistivat ennen ruotsalaisten pakenemista 1601 yhteensä 108 adramaad maata, 19 taloa kaupungissa, 16 hedelmäpuutarhaa, 13 riihtä, yhden myllyn Vilandissa ja Didrik von Storckin talon Tartossa. Viimeksi mainittu oli Jordanin vaimon eno.[3]

Ruotsalaisten palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kaarle-herttua 1600 syksyllä tunkeutui Liivinmaalle, siirtyi Jordan Puolan puolelta Ruotsin puolelle. Hän oli jo aiemmin ollut Ruotsin valtion palveluksessa ja lisäksi hänellä oli omaisuutta Ruotsin puolella. Kun Kaarle-herttua saapui Viljantiin, antoi hän Jordanille tehtäväksi revisionin suorittamisen. Avukseen hän sai saksan- ja ruotsinkielisen sihteerin sekä kaksi palvelijaa, jotka myös osasivat tarvittavan kielen

Kun Liivinmaan revisioni loppui 16.10.1601 Põltsänmaalta, määräsi Kaarle-herttua hänelle uudeksi työksi viljan kokoamisen Narvan linnan hyväksi. Jordan kokosi viljaa Laiusen, Põltsamaan ja Rakveren kunnista. Työ oli kiireistä ja raskasta, sillä seutua edelliskesänä koetellut halla aiheutti ennennäkemättömän nälänhädän.

Jordanille aika Ruotsin palveluksessa muodostui taloudellisesti raskaaksi. Kaarle-herttua oli luvannut palkkioksi palveluksista läänin, minkä lupauksen sotaväen päällikkö kiisti. Hänen piti ruokkia Põltsamaan linnan miehistö ilman mitään korvausta. Puolalaisten kylvämät pellot, jotka Viljandin raati oli hänelle lainanmaksuksi luvannut, antoi ruotsalainen päällikkö sotaväen tallata. Lopulta ruotsalaiset upseerit veivät hänen omaisuuttaan, niin että hän valitti 1602 olevansa perheineen aivan puilla paljailla.[4]

Jordan Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolalaisten työntyessä Liivinmaalle Jordan pakeni perheineen Suomeen ja asui Espoon kuninkaankartanossa. 1603 Ruotsin armeijan ylipäällikkö Arvid Stålarm antoi määräyksen, jonka mukaan Jordanin puolisolle oli annettava elintarvikkeita, jotta tämän ei lapsineen tarvitse kärsiä puutetta sillä aikaa, kun Jordan itse oli Kaarle-herttuan luona. Säilyneiden kuittien mukaan perhe oli 1604–1605 Suomessa. Avustusten lisäksi Jordan sai palkkaa vasta 1609, kun kuningas oli 25.2.1609 Nyköpingissä kutsunut luokseen kamariherroja ja moittinut heitä siitä, että Jordan oli niin kauan ollut palkkaansa saamatta. Kaikkinaista korvausta saamattomista palkkioista ja koroista kertyi muhkeat 10 000 riikintaaleria, mutta sen saaminen lykkääntyi vuodesta toiseen.

Uusi maanjako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannuksen aikaan 1612 lähetettiin Jordan jälleen Baltiaan toimittamaan maanjakoa. Kiertomatkalla Virossa hänellä oli mukanaan ruotsin- ja saksankielinen sihteeri ja kaksi palvelijaa. Näistä toinen oli turkulainen ja mukana vironkielen taitonsa vuoksi. Tämä revisio kesti 1,5 vuotta ja oli niin perusteellinen, että monessa kohdassa kirjoitettiin aivan uudet omistuskirjat. Maksuksi näistä palveluistaan Jordanille määrättiin verotuloja Lapin (Tl) kunnan taloista. Hänelle määrättiin oma lääni, johon kuuluivat nykyisen Rauman kylät Uotila, Taipalmaa, Kollaa ja Sorkka.

Vuoden 1601 revisio menetti aluksi merkityksensä, sillä puolalaiset valloittivat takaisin koko Liivinmaan. Vasta Kustaa II Adolfin aikana alue joutui jälleen Ruotsi haltuun, ja silloin revisiokirjoista haluttiin selvittää maatilojen ja kylien omistussuhteet. 1638 kävi ilmi, ettei Jordan ollut toimittanut kopioita asiakirjoista kamarikollegioon. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe peräsi papereita Jordanin pojalta, ja ne saatuaan teetti niistä kopiot.[5]

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jordanin vanhemmat olivat Evert Jordan ja Catgarina von Bohm, Casper von Bohmin tytär. Michel Jordanin ja hänen vaimonsa Anna Grüllen lapsia olivat [6]:

  • Karin, haudattu Laitilaan
  • Margareta, haudattu Raumalle 1652
  • Anna, haudattu Raumalle 1652
  • Michell von Jordan, eversti ja Savonlinnan läänin maaherra
  • Christina Jordan, eli 1652, puoliso: yliluutnantti Gottfried von Falkenberg (k. 1634). Heidän poikansa oli Gottfrid von Falkenberg.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jordan Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  2. Elgenstierna
  3. Korhonen Arvi: Michel Jordan osa 1, s.97 suomennos moniste
  4. Korhonen Arvi, Michel Jordan osa 1, s.98-99, suomennos moniste
  5. Korhonen Arvi: Michel Jordan osa 2, moniste
  6. http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm