Metsäautotie
Metsäautotiet ovat metsään tehtyjä erityisesti puutavara-autolla, maastoautolla, traktorilla ja metsätyökoneilla ajettavia metsään päättyviä sorateitä. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa raakapuun nouto puutavara-autolla metsästä tehtaalle, minkä vuoksi niissä on usein avara kääntöpaikka tien päässä. Puutavaranostaja saa käyttää tietä ilmaiseksi.[1] Metsäautoteitä ei ole tarkoitettu läpikulkuteiksi, mikä on usein merkitty liikennemerkillä ja lisäkilvellä.
Metsäautotiet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on 120 000 km rakennettuja metsäautoteitä.[1] Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla metsäteitä on noin 36 000 kilometriä ja noin 1000 siltaa.[2] Yleisesti metsäautotiet ovat liityntäväyliä metsästä yleiseen maantieverkkoon.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäautoteitä käytetään metsätaloudellisessa puunkorjuussa, metsänhoidossa sekä yleisemmin kulkureittinä. Metsäautotiellä voi ajaa myös hyvin mönkijällä, moottoripyörällä, mopolla ja maastopyörällä. Usein kelirikon aikaan metsäautotiellä on mahdotonta ajaa henkilöautolla. Metsäautotien keskiosa voi olla myös liian korkea tavallisen auton maavaralle.
Metsäautotiet ylittävät usein vesistöjä, jolloin niiden varteen on rakennettava raskaat ajoneuvot kannattava silta tai mahdollisesti sillan asemesta kahlaamo.
Metsäautoteiden ulkopuolisen käytön rajoittaminen helpottui yksityistielakiin vuonna 2003 tehdyn tarkennuksen jälkeen. Metsänparannuslain mukaan myönnettyjä avustuksia ei katsota yksityisen tien julkiseksi tueksi, koska ne maksetaan yksittäisille osakkaille. Tavallisesti yksityisteille tarkoitetut avustukset maksetaan kaikille osakkaille yhteisesti, jolloin tienkäytön rajoittaminen on vaikeampaa.[1]
Metsäteiden rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäautoteiden rakentamiseen myönnetään julkista rahoitustukea kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella. Tukien myöntämisestä vastaa alueellinen metsäkeskus. Tuen yleisenä perusteena on metsätien soveltuvuus metsätalouden ympärivuotisiin kuljetuksiin. Tien perustaminen tai perusparannus on oltava kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen, jotta tukea voidaan myöntää. Lisäksi metsäautotien perustamiseksi on muodostettava tiekunta ja varmistuttava yksityistielain mukaisesta tieoikeudesta. Julkisilla varoilla perustettava metsätie toteutetaan aina yhteishankkeena, eikä yhden tilan hankkeita voida avustaa.
Metsätalouden kuljetusten on oltava vähintään 40 %, jotta tuki voidaan myöntää. Tiehankkeen suunnittelu maksetaan kokonaan valtion tuella, mutta arvonlisäveron osuus laskutetaan tieosakkailta.lähde?
Työn voi aloittaa sen jälkeen kun metsäkeskus on hyväksynyt suunnitelman. Tavallisesti metsäkeskus valtuutetaan hankkeen vetäjäksi ja valvojaksi, mutta tehtävään voidaan palkata myös tieisännöitsijä.
Julkisen tuen määrä on alueesta riippuen 40–60 % kokonaiskustannuksista. Tuki myönnetään yksityisille tieosakkaille, ei tiekunnalle, millä on myöhemmin merkitystä tienkäytön rajoittamisen suhteen.[1]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos tie on huonossa kunnossa ja tienkäyttäjä rikkoo ajoneuvonsa siinä, korvausvastuu on lähes aina tien ylläpitäjällä.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Esko Hämäläinen: Tiekunta ja Tieosakas. Suomen Tieyhdistys, 2007. ISBN 978-952-99824-0-0.
- ↑ Metsähallitus ylläpitää mittavaa metsäautotieverkostoa Metsähallitus. Viitattu 26.1.2021.