Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki
| Merenkulun muistomerkki | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Merenkulun muistomerkki |
| Toinen nimi | Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki |
| Tekijä | Oskari Jauhiainen, Eero Eerikäinen |
| Valmistumisvuosi | 1968 |
| Taiteenlaji | kuvanveisto |
| Korkeus | 12 m |
| Sijainti | Ursinin kallio, Eira |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | 60°10'N, 24°57'E, 60°9'14.80"N, 24°56'18.28"E |
Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki (alun perin Merenkulun muistomerkki[1]) on Oskari Jauhiaisen ja Eero Eerikäisen suunnittelema, Helsinkiin vuonna 1968 merenkulkijoiden kunniaksi ja tunnustukseksi pystytetty muistomerkki.
Muistomerkki sijaitsee meren rannalla Eirassa, Ursinin kalliolla. Se on betoninen rakennelma, jonka huipulla paloi 2010-luvun puoliväliin asti[2] ikuinen tuli.
Tuli kulutti vuosittain 27000–28000 kuutiota maakaasua, mikä maksoi rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle 9880 euroa vuodessa (2005).[3] Mereltä puhaltava tuuli sammutti tulen usein ja kaasutoimittajan työntekijät oli nostettava nosturiautolla muistomerkin huipulle sytyttämään tuli uudelleen, mikä maksoi noin 500 euroa joka kerta[4]. Lopulta kaupunki päätti, että tulta ei enää pidetä elossa[4].
Betonipylväiden välissä maan pinnalla on pronssinen kompassiaiheinen medaljonkimainen veistos, jossa on suomeksi ja ruotsiksi teksti "Suomen merenkulkijoille" sekä roomalaisin numeroin merkitty vuosiluku MCMLXVIII (1968).
Nykyään muistomerkki käsitetään ennen kaikkea hukkuneiden merimiesten muistomerkiksi ja muistelupaikaksi. Vuosittain pyhäinpäivänä Suomen Merimieskirkko järjestää sen luona tilaisuuden mereen menehtyneiden muistoksi. Tilaisuuden yhteydessä pelastuslaivat tekevät kunniakäynnin muistomerkin edustalla. Järjestö on myös kiinnittänyt siihen muistolaatan, jossa ovat Itämerellä vuonna 1979 uponneen M/S Malmin mukana hukkuneiden nimet sekä teksti: "Mereen jääneiden vainajien muistolle."
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Julkiset veistokset: Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 21.1.2019. Viitattu 1.8.2015.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eino E. Suolahti: Helsingin neljä vuosisataa, 2. uudistettu painos, s. 316. Otava, 1970. ISBN 951-1-03606-8.
- ↑ Muistomerkin "ikuinen tuli" sammuili jatkuvasti tuulenpuuskiin Helsingissä – kaupunki sammutti tulen: "Ei ole ollut vuosiin ikuinen" mtvuutiset.fi. Viitattu 4.11.2018.
- ↑ Väliaho Tuomo: Muistomerkin ikuinen tuli sammui Helsingin Sanomat. 9.11.2005. Viitattu 30.12.2023.
- ↑ a b Muistomerkin "ikuinen tuli" sammuili jatkuvasti tuulenpuuskiin Helsingissä – kaupunki sammutti tulen: "Ei ole ollut vuosiin ikuinen" mtvuutiset.fi. 3.11.2018. Viitattu 30.12.2023.