Matthias Castrén
| Matthias Castrén | |
|---|---|
 Suomen lähetyskunnan edustaja |
|
|
pappissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa joulukuun aikana 1808 – noin. 31. tammikuuta 1809.
|
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Matias Eriksson Castrén |
| Syntynyt | 29. toukokuuta 1764 Pudasjärvi, Ruotsin valtakunta |
| Kuollut | 15. toukokuuta 1845 (80 vuotta) Kemi, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kansalaisuus | Ruotsi 1764– , Suomi 1809– |
| Ammatti | kirkkoherra, lääninrovasti |
| Arvonimi | teologian kunniatohtori 1817 |
| Titteli | pappi |
| Vanhemmat | Isä; Eric Castrén, Sr. ja äiti; Catarina Elisabet Keckman |
| Puoliso | Elsa Beata Jacocsdotter Elfving |
| Sukulaiset | Castrén |
| Muut tiedot | |
| Tunnustukset | Pyhän Vladimirin ritarikunta 4. lk ritarimerkki, Pyhän Annan ritarikunta 2. lk ritarimerkki. |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Matthias Eriksson Castrén, ven. Матиас Кастрен, (29. toukokuuta 1764 Pudasjärvi – 15. toukokuuta 1845 Kemi) oli Kemin kirkkoherra [1]ja Pohjois-Suomen lääninrovasti[2].[3]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perhetausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matias Castrénin vanhemmat olivat, Kemin kirkkoherra Erik Mattsson Castrén Sr. ja Katarina Elisabet Castrén, aviopuoliso: Elsa Beata Jacocsdotter Elfving, heidän perheeseen kuului viisi lasta, Maria Vilhelmina Castrén, Gustava Matilda Castrén, Erik Vilhelm Castrén, Matthias Ulric Castrén ja Carolina Jacobina Castrén.
Mattiaksen Veljen Kristian Castrén (1779–1825[4]) pojanpoika on historioitsija ja valtiopäivämies Robert Castrén, hänen teoksiin lukeutuu muun muassa Finska deputationen 1808–1809. (1879)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun akatemian opintojen ja pappisvihkimyksen jälkeen vuonna 1786 Castrén oli aluksi isänsä Kemin kirkkoherran Eric Castrénin apulaisena. Tämän kuoltua hänet nimitettiin kaksi vuotta myöhemmin kirkkoherraksi. Koko Pohjois-Suomesta vastaavaksi lääninrovastiksi hän tuli 1791. Castrén edisti kansanopetusta seurakunnassaan, mutta vastusti saamen kielen käyttöä opetuksessa. Vuonna 1808 hän oli mukana Suomen lähetyskunnan jäsenenä Aleksanteri I:n luona[1][5]. Seuraavina vuosina hän järjesti kirkolliset olot Suomeen liitetyssä Länsi-Pohjassa. Keisari myönsi 1817 hänelle ansioistaan teologian kunniatohtorin arvon[6].[3]
Castrén harrasti kasvi- ja eläintiedettä. Hänen lukuisia kasvitieteellisiä havaintojaan ilmestyi Suomen Talousseuran julkaisuissa.[7]
Huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Vladimirin ritarikunta IV. luokan kunniamerkki, Suomen lähetyskunta 1808.[1]
Pyhän Annan ritarikunta II. luokan, kunniamerkki 1811.[1]
Arvonimet
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ 14.6.1845 Wasa Tidning no 24, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ a b Castrén, Matias (1764-1845) kansallisbiografia.fi. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Castrén, Kristian (1779-1825) kansallisbiografia.fi. Viitattu 8.5.2024.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ a b Matthias Castrén - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ Jouko Vahtola: Castrén, Matthias (1764–1845) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
