Matilda-ilmiö
Matilda-ilmiö eli Matilda-efekti (engl. Matilda effect) tarkoittaa taipumusta kiistää tai vähätellä naisten tieteellisiä saavutuksia ja antaa niistä kunnia miehille.[1] Ilmiö on nimetty suffragetti Matilda Joslyn Gagen mukaan, ja käsitettä käytti ensimmäistä kertaa tieteenhistorioitsija Margaret W. Rossiter vuonna 1993. Ilmiöön liittyy läheisesti Matteus-vaikutus, jossa edut kasautuvat niille, joilla niitä jo on.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naiset tieteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Naiset ja tiede
- Katso myös: Naisten koulutus teknistieteellisillä aloilla
Tiede on läpi historian ollut miesvaltaista. Merkittäviä eroja tieteenharjoittajien sukupuolten välillä esiintyy kaikkialla maailmassa erityisesti luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla eli STEM-aloilla. Viime vuosina naisten määrä näillä aloilla on lisääntynyt, mutta he ovat miehiin verrattuna edelleen aliedustettuja.[3] Maailmanlaajuisesti alle 30 prosenttia tutkijoista on naisia ja naisopiskelijoista vain 30 prosenttia valitsee korkeakoulussa STEM-alan. Erityisen vähän naisia opiskelee tieto- ja viestintätekniikan, luonnontieteiden, matematiikan ja tilastotieteiden sekä tekniikan, teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Unescon mukaan naisia karkottavat tieteen parista muun muassa ennakkoluulot, sukupuolistereotypiat ja esikuvien puute. Vuonna 2016 Yhdistyneet kansakunnat julisti helmikuun 11. päivän kansainväliseksi naisten ja tyttöjen tiedepäiväksi, jolloin pyritään parantamaan naisten pääsyä ja osallistumista tieteeseen.[4][5]
Käsitteen synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Vuonna 1870 yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti ja sosiologi Matilda Joslyn Gage kirjoitti Woman as Inventor -pamfletin, jossa hän otti kantaa vallitsevaan ajatukseen siitä, että naisilla ei olisi kekseliäisyyttä tai tieteellistä osaamista. Pamfletissa Gage tyrmäsi väitteet vetoamalla perinteisiin, historiaan ja kokemuksiinsa naisista. Pamfletin lisäksi hän kirjoitti myös muita naisten syrjintää kritisoivia esseitä ja kirjoja.[6]
Noin sata vuotta myöhemmin historioitsija Margaret W. Rossiter sai Gagen pamfletin käsiinsä. Hän julkaisi vuonna 1993 esseen ”The Matilda Effect in Science”, joka käsitteli unohtuneita naistieteilijöitä. Esseessään Rossiter kirjoitti tiedeyhteisössä havaitsemastaan naisia syrjivästä ilmiöstä ja nimesi sen Matilda-ilmiöksi Gagen mukaan.[6]
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jocelyn Bell Burnell, pulsarit löytänyt astrofyysikko[6]
- Marietta Blau, pionien löytämiseen käytetyn emulsiomenetelmän kehittänyt fyysikko[7]
- Rosemary Fowler, kaonien löytämiseen osallistunut fyysikko[7]
- Rosalind Franklin, DNA:n rakenteen selvittämiseen osallistunut kemisti[2]
- Katherine Johnson, Nasalle työskennellyt matemaatikko[2]
- Esther Lederberg, geneettistä rekombinaatiota ja bakteerien perimää tutkinut mikrobiologi[2]
- Lise Meitner, ydinfission keksimiseen osallistunut fyysikko[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matilda-ilmiö – julkaisuja (epä)tasa-arvosta tieteessä 8.2.2021. UEF Library. Viitattu 13.4.2024.
- ↑ a b c d Steinmetz, Katy: Esther Lederberg and Her Husband Were Both Trailblazing Scientists. Why Have More People Heard of Him? Time. 11.4.2019. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
- ↑ International Day of Women and Girls in Science, 11 February United Nations. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälinen päivä naisille ja tytöille tieteen ja teknologian parissa Suomen YK-liitto. Viitattu 14.4.2024.
- ↑ Unesco challenges actors everywhere to close the gender gap in science 29.2.2024. Unesco. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Lamm, Lisa: The Matilda Effect: How Women Are Becoming Invisible in Science Lost Women of Science. 3.10.2023. Viitattu 13.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Sheehy, Suzie: How a forgotten physicist’s discovery broke the symmetry of the Universe Nature. 15.1.2024. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Woman as Inventor, Matilda Joslyn Gagen pamfletti (englanniksi)