Matarengin kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matarengin kirkko
Övertorneå kyrka
Övertorneå church 01.jpg
Sijainti Kyrkogatan, Matarenki,
Ylitornion kunta, Ruotsi
Koordinaatit 66°23′27.3″N, 023°39′25.6″E
Kirkkokunta Ruotsin kirkko
Hiippakunta Luulajan hiippakunta
Seurakunta Övertorneån seurakunta
Rakentamisvuosi 1737
Suunnittelija Hans Biskop
Materiaali puu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Matarengin kirkko (ruots. Övertorneå kyrka) on kirkkorakennus Ylitornion kunnassa Norrbottenin läänissä Ruotsissa. Kunnan keskustaajamassa oleva Övertorneån seurakunnan pääkirkko on rakennettu vuosina 1735–1737. Erillinen kellotapuli on valmistunut vuonna 1763. Kirkko on Pohjois-Ruotsin parhaiten säilyneitä 1700-luvun kirkkoja ja siellä on Ruotsin vanhimmat edelleen käytössä olevat urut.

Historiaa: Särkilahdelta Matarenkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä alttarille sivulehteriltä.
Ruotsin vanhimmat käytössä olevat urut.

Ylitornion ensimmäinen kirkko oli nykyistä kirkkoa hiukan pohjoisempana Tornionjoen rannalla sijainnut Särkilahden kappeli, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1482 asiakirjoissa. Vuonna 1615 lähtivät jäät Tornionjoesta sellaisella voimalla, että ne ja tulvavesi veivät koko kirkon mennessään. Uusi kirkko rakennettiin turvallisemmalle paikalle Särkivaaran alarinteelle, nykyisen kirkon paikalle. Kirkko oli yksinkertainen, hirsinen salvottu pohjaltaan suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, jossa itäpäässä oli kuori ja alttari, länsipäässä oli pieni asehuone. Kuorin vierressä pohjoissivulla oli pieni sakaristo. Kirkko valmistui vuonna 1617.[1] Särkilahden kappelin mukana olivat jokeen joutuneet myös kirkon arvokkaat puuveistokset. Veistokset olivat onneksi säilyneet ehjinä ja huuhtoutuneet rannalle, joten ne saatiin uuteen kirkkoon.[2]

Nykyinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha vuonna 1617 valmistunut kirkko tuli pieneksi ja sen paikalle rakennettiin vuosina 1735–1737 uusi, tilavampi ulkoviisteinen ristikirkko. Rakennustyötä johti Kruunupyystä Pohjanmaalta syntyisin ollut kirkonrakentaja Hans Biskop. Biskopin työtä on myös kirkon taidokas koristelu, hän teki muun muassa kuoriaidan ja siihen liittyvät pyramidipylväät sekä saarnastuolin. Vuonna 1776 pohjois- ja eteläsakaroihin lisättiin lehterit. Kirkkoa korjattiin myös vuosien 1899 ja 1903 välillä, tuolloin alttarin taakse tehtiin väliseinä, joka poistettiin vuonna 1935 ja palautettiin jälleen vuonna 1971 valmistuneessa kunnostuksessa. Matarengin kirkko on pitkälti rakennusaikansa asussa, siihen ei ole tehty suuria muutoksia ja viimeisessä korjauksessa on pyritty palauttamaan kirkon alkuperäistä tyyliä ja värimaailmaa.[2]

Erillinen kellotapuli on pohjalaista tyyliä ja valmistunut 1763. Aikaisemmassa kellotapulissa oli Särkilahden kappelista periytynyt kirkonkello ja lisäksi vuonna 1688 hankittu iso kirkonkello. Venäläiset kasakat ryöstivät kirkon vuonna 1717 ja veivät muun muassa Särkilahden kirkonkellon, iso kello onnistuttiin säästämään. Ryöstön yhteydessä silloinen kirkkoherra Johannes Tornberg piestiin omalla kävelykepillään niin pahoin, että hän kuoli kahden päivän päästä. Kun Ruotsi menetti koko Suomen Venäjälle Suomen sodan päättäneessä Haminan rauhassa, jaettiin Ylitornion seurakunta kahtia Tornionjokea myöten. Iso kirkonkello luovutettiin vastaperustetulle Suomen puoleiselle Ylitornion seurakunnalle.[2]

Kirkon nykyinen alttaritaulu on Karl Tirén vuonna 1903 maalaama jäljennös Axel Enderin Molden tuomiokirkkoon tekemästä maalauksesta Ylösnousemus. Aikaisemmat alttaritaulut on siirretty etelälehterin seinälle.[2]

Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellotapuli vuodelta 1763.

Vuonna 1779 Övertorneån seurakunta osti urut Tukholman saksalaisesta kirkosta. Urut oli rakentanut sinne vuonna 1609 Paulus Müller Spandausta. Urkuja muunneltiin Saksalaisessa kirkossa eri mieltymyksien mukaisiksi monta kertaa, kunnes ne katsottiin vanhentuneiksi ja myytiin. Vuonna 1780 urkurakentaja Mathias Svahlberg rakensi Saksalaisen kirkon urkujen ylä- ja pääpillistöt Matarengin kirkkoon, selkäpillistö asennettiin seuraavana vuonna Hietaniemen kirkkoon.[2]

Uruilla ei soitettu ollenkaan vuosien 1934 ja 1971 välillä. Silloin kirkossa käytettiin Grönlunds Orgelbyggerin rakentamia pneumaattisia urkuja, jotka oli rakennettu vanhojen urkujen taakse urkuparvelle. Vuonna 1971 Grönlund restauroi vanhat urut ja vaihtoi niihin uuden jalkion ja vuoden 1934 urut purettiin pois.

Arvellaan, että suurimman osan urkujen veistoksista on tehnyt koristeveistäjä Mårten Redtmer, joka teki myös Vasa-laivan veistokoristeet.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heikkilä, Sven: Ur Övertorneå kyrkas historia 30.4.2006. Övertorneå Församling. Viitattu 6.8.2017. (ruotsiksi)
  2. a b c d e f Övertorneå kyrka Övertorneå Församling. Viitattu 6.8.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Övertorneå kyrka