Maria Kirbasova

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maria Kirbasova (kesäkuussa 1941[1] – heinäkuussa 2011 Sipoo) oli Sotilaiden äidit -komitean perustajajäsen ja radioinsinööri. Hän oli kansanviholliseksi tuomittujen kalmukkiperheensä mukana kaksivuotiaasta alkaen Siperiassa ja sai palata kotiseudulleen vasta Hruštšovin päätöksellä 1956 15-vuotiaana. Hän muutti Moskovaan ja ryhtyi kampanjoimaan Neuvostoliiton armeijan varusmiehille heikkoja olosuhteita vastaan veljensä vapauttamiseksi palveluksesta. Monet korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat olivat tuohon aikaan etuoikeutettuja ja vapautettiin aseellisesta palveluksesta. Myöhemmin Maria Kirbasova on toiminut myös Tšetšenian sodan uhrien puolesta. Kirbasova on jäänyt leskeksi. Hänen tyttärensä Kermen Soitu on nykyään Suomen kansalainen samoin kuin tämän puoliso ja kaksi poikaa.[2]

Kesäkuussa 2008 Suomen maahanmuuttoviranomaiset päättivät karkottaa iäkkään ja vakavasti sairaan Kirbasovan. Hän matkusti tyttärensä luokse Suomeen lokakuussa 2007 miehensä hautajaisten jälkeen. Hän haluaisi jäädä Suomeen, koska tytär on ainoa, joka voi pitää hänestä huolta. Yle uutisten mukaan tytär maksaa äitinsä hoidon ja asumisen. Äiti sairastaa reumaa, ja aivoinfarkti on halvaannuttanut hänen toisen puolensa kokonaan.

Hänen kotiinpaluutaan hankaloittaa myös se, että hän on ollut perustamassa Tšetšenian sodan vastaista Venäjän Sotilaiden Äitien Komiteaa. "Hän ei ole ollut Venäjän vallan suosiossa pitkään aikaan. Kun hän on vielä toisinajattelija, hän ei saa edes sitä pienintäkään apua", tytär Kirbasovan Kermen Soitu sanoi Ylen tv-uutisissa. Kirbasovalla ei myöskään ole sukulaisia Venäjällä. Maahanmuuttovirasto hylkäsi Kirbasovan oleskelulupahakemuksen. Sen mukaan äidin ja tyttären sukulaisuussuhde ei riitä perusteeksi Suomessa asumiseen. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi käännytysvalituksen[3].

Suomen ulkomaalaislaissa sanotaan, että oleskelulupa voidaan myöntää perheen ulkopuoliselle omaiselle, jos tämä on täysin riippuvainen Suomessa asuvista sukulaisistaan. Oikeusratkaisukäytäntö siitä, mitä täydellä riippuvuudella tarkoitetaan, on tiukka, tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta sanoo. "Täysi riippuvuus voi toteutua esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseessä on erittäin iäkäs vanhus, joka olisi lähtömaassa vailla tarvitsemaansa välttämätöntä hoitoa", Koskipirtti sanoo[4].

Kolmannen valituksen jälkeen tehtiin 12. kesäkuuta 2008 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan Kirbasova saa jäädä toistaiseksi Suomeen. Tapausta koskeva oikeudenkäynti on kesken.

Kirbasova kuoli heinäkuussa 2011.[5][1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]