Mari Rosendahl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mari Rosendahl on suomalainen tanssija-koreografi ja tanssinopettaja. Hän on opiskellut Suomen Kansallisoopperan balettikoulussa, ja on lisäksi suorittanut draamaopintoja Eino Salmelaisen koulussa ja osallistunut kursseille Suomessa ja muun muassa Lontoossa ja Barcelonassa. Hän on kuulunut Tanssiteatteri MD:hen sen perustamisesta lähtien vuonna 1997 ja on ollut perustamassa Tanssiteatteri Danscoa vuonna 1988.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosendahl on esiintynyt urallaan useissa tanssi-, teatteri-, ooppera- ja tv-tuotannoissa, joiden koreografeina ovat olleet muiden muassa Tommi Kitti, Jyrki Karttunen, Helena Franzén, Ari Numminen, Tero Saarinen, Jeanne Yasko,[2] Alpo Aaltokoski, Susanna Leinonen ja Jenni Kivelä.[1]

Hänen omia nykytanssikoreografioitaan on esitetty kansainvälisesti tanssi- ja teatterifestivaaleilla Saksassa, Virossa.[2] Saksassa on esitetty koreografiat Pieni lelukauppa (2015), Klaffi (2013), 400 askelta (2015, 2012), Rafael (2010), Maitoo (2006).[1][3]

Rosendahl on toteuttanut koreografioita useille eri teattereille, kuten Tampereen Teatterille, Seinäjoen kaupunginteatterille ja Teatteri 2000:lle, Tampereen Konservatoriolle ja Tampereen Musiikkiakatemialle, useille kesäteattereille sekä Tampereen Oopperan tuotantoihin. Hän on työskennellyt koreografina mm. Kari Heiskasen, Ilari Nummen, Jotaarkka Pennasen, Anna-Elina Lyytikäisen teatteriohjauksissa. Hänen muita koreografioitaan ovat muiden muassa Puccinin La Bohéme (Tampereen Ooppera 2019), Teatteri Taistelussa (Tampereen Teatteri 2018), Verdin Kohtalon Voima (Tampereen Ooppera 2016), Stravinskyn Hulttion tie (Tampereen Musiikkiakatemia 2013), Stravinskyn Sotilaan Tarina (Tampereen Musiikkiakatemia 2012) ja Rauta-aika (Pyynikin kesäteatteri 2011) sekä useita yhteistyökoreografioita, kuten Kummeli Revyy (Tampereen Teatteri 1997), Ronja Ryövärintytär (Pyynikin kesäteatteri 1996) ja Vanki (Tampereen Ooppera 1996).[1]

Rosendahl on työskennellyt yhteistyössä muotoilija Stefan Lindforsin kanssa useassa eri yhteydessä. Hän on ollut mukana Muntra Musikanter-kuoron 140-vuotisjuhlakonsertin tuotannossa vuonna 2018. Secunda Prattica[4][5][6] vuodelta 2016 on Rosendahlin, Stefan Lindforsin ja säveltäjä Jussi-Pekka Nuton monitaiteellinen nykytanssiteos viidelle tanssijalle. Hän esiintyi Stefan Lindforsin suunnittelemien bussikatosten avajaisissa Helsingissä 2012, Ismo Alangon ja Lindforsin Labrassa Helsingin Kulttuuripääkaupunkivuonna 2000 ja Lindforsin suunnitteleman Abaqus-tuolin lanseeraustilaidessa Kööpenhaminassa 1999.[1]

Rosendahl on opettanut balettia ja nykytanssia eri tanssialan oppilaitoksissa niin tanssialan ammattiopiskelijoille kuin harrastajille.[2]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koreografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 400 askelta (19.3.2011)[7]
  • Koiratarhan karkurit (24.1.2003)[7]
  • La Camorra (13.4.2000)[7]
  • Lootus (17.4.1999)[7]
  • Maitoo (2005)[7]
  • Pieni lelukauppa (2.5.2014)[7]
  • Rafael (12.11.2008)[7]
  • Secunda Prattica (2016)[7]

Tanssijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3 sisarta ja ?! - eli leikin loppu (1998)[7]
  • 400 askelta (19.3.2011)[7]
  • Aavevieraat (2019)[7]
  • AlkuLoppu: osa 2 (2004)[7]
  • Animus (1996)[7]
  • Carmen ja ihmisten kaupunki (2002)[7]
  • Hääkeikka (1998)[7]
  • Häiriötekijä (1999)[7]
  • Hälläväliä - eli mustanmakkaran kosto (2003)[7]
  • Järjen päivät - Elintasomusikaali (3.12.2011)[7]
  • Kippari K.: Oili (2001)[7]
  • Koiratarhan karkurit: Sekarotuinen Väinö (2003)[7]
  • Kolme Pientä Porsasta: Puntus (1999)[7]
  • La Camorra (2000)[7]
  • Lasiyö (1999)[7]
  • Lemminkäinen (Roininen): Saaren Impi (2007)[7]
  • Lomalla (2003)[7]
  • Loopit (2017)[7]
  • Making of (22.10.2011)[7]
  • Myrsky - Storm (28.2.2015)[7]
  • Naisen tuoksu (7.3.1997)[7]
  • Paprika (2001)[7]
  • Pekka ja susi (Vilonen) (1994)[7]
  • Pieniä asioita hiljaisuudessa (2003)[7]
  • Pieniä pääosia (2006)[7]
  • Piirretty huone (2005)[7]
  • Rockaby (Rosendahl) (2004)[7]
  • Ronja Ryövärintytär (Kumpuniemi) (11.10.2012)[7]
  • Satakieli (Vilonen): mekaaninen satakieli (1997)[7]
  • Sattuman lävistämät (1999)[7]
  • Sky Walker eli Taivaallakävelijä (2013)[7]
  • Triumfi (21.11.2013)[7]
  • Tuuli jonkin verran (2001)[7]
  • Viritetty (2009)[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mari Rosendahl – Tanssiteatteri MD tanssiteatterimd.fi. Viitattu 6.4.2021.
  2. a b c Tanssiteatteri MD:n Klaffi svengaa Ranskan uuden aallon elokuvien hengessä Amusa.fi. Viitattu 6.4.2021.
  3. Karoliina Korpilahti: Maitoo (Mari Rosendahl/Tanssiteatteri MD), ensi-ilta 12.3.2005, Tampere liikekieli.com. Viitattu 6.4.2021.
  4. Ensi-ilta lauantaina: Stefan Lindfors loi tanssiteoksen vedenalaisen maailman piirtoheittimellä Aamulehti. 19.10.2016. Viitattu 6.4.2021.
  5. Secunda Prattica – Tanssiteatteri MD tanssiteatterimd.fi. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.4.2021.
  6. Tanssiteatteri MD: Secunda Prattica – Full Moon Dance Festival | Täydenkuun tanssit fullmoondance.fi. Viitattu 6.4.2021. [vanhentunut linkki]
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap Tanssin Tiedotuskeskus: Rosendahl, Mari tanka.danceinfo.fi.