Margareta Melin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anna Margareta Melin, os. Giertz (s. 23. heinäkuuta 1935 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja virsirunoilija.

Elämänvaiheet ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melin on kotoisin tukholmalaisesta lääkäriperheestä. Hän opiskeli teologiaa Upsalassa 1955-60 ja on toiminut retriittiohjaajana, luennoitsijana, keskustelijana ja menotorina. Hän on asunut Jönköpingissä vuodesta 1967.[1]

Keskeinen paikka hänen toiminnalleen on ollut Wettershusin retriittikartano[2] Jönköpingin lähellä, jonka hallituksen jäsenenä hän on toiminut 25 vuotta ja johtanut siellä useita hiljaisuuden retriittejä.

Melin on julkaissut useita kirjoja, ja niiden aiheet kuvaavat eri vaiheita elämässä. Keskeisiä aiheita ovat eksistentiaaliset kysymykset, dialogi toisten kanssa.[1] Hän on kirjoittanut paljon rukouksia, mietiskelytekstejä ja hänen lastenlaulujaan on julkaistu äänitteinä.

Hän on myös kirjoittanut virsiä ja lyhyitä rukouslauluja, joita on julkaistu laulukokoelma ”Kärnord”. Kirjassa on oma rukouslaulu kirkkovuoden jokaista viikkoa varten.[3] Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa on kuusi hänen kirjoittamaansa virttä, monet niistä lastenvirsien osastossa, Lars-Åke Lundbergin säveltäminä. Tunnetuin hänen kirjottamista lastenlauluista on ”Vi sätter oss i ringen”. Melin on kirjoittanut virsiä tietoisesti myös naisnäkökulmasta. Joissakin hänen virsissään Jumalaa kuvataan samalla tavalla kuin äiti suojelee ja huolehtii lapsestaan.[4]

Melinin kirjoja ja äänitteitä (Valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barn och bön 1971,1996
  • Jag vill tala med Gud (1971)
  • Vi sätter oss i ringen (LP-levy,1972)
  • Bejaka sig själv (1974)
  • Vilja och Frihet (1977)
  • Den inre källan (1985)
  • Vara den jag är (1988),
  • Kärnord (1995)
  • Vindens barn (CD-levy 1996)
  • Vindens barn (1996)

Melinin kirjoittamat virret Ruotsin kirkon virsikirjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 549 Oi Herra, murhe painaa / Min Gud, jag är bedrövad 1980 (Suom. Anna-Maija Raittila 1999, säv. Walesista 1865)
  • 605 Koti Jumalan on kirkkauden maa / Gud bor i ett ljus 1969 (Suom. Anna-Mari Kaskinen 1995, säv. Lars Åke Lundberg 1970)
  • 607 Taas turvaan tulla saan ( Jag är hos dig, min Gud, som barnet 1969 (Suom. Pekka Kivekäs 1998, säv. Lars Åke Lundberg 1970)
  • 608 Me istuudumme piiriin / Vi sätter oss i ringen 1969 (Suom. Anna-Mari Kaskinen 1995, säv. Lars Åke Lundberg 1970)
  • 609 Maan päällä adventin aikaan / Advent är mörker och kyla 1969 (Suom. Anna-Maija Raittila 1997, säv. Lars Åke Lundberg 1970)
  • 612 Hän ylös nousi, hurraa / Uppstånden har Jesus, hurra 1971 (Suom. Anna-Mari Kaskinen 1997, säv. Lars Åke Lundberg 1972)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mer om ekosofi.se. Viitattu 25.3.2020. (ruotsiksi)
  2. Wettershus Retreatgård wettershus.se. Viitattu 25,3,2020. (ruotsiksi)
  3. Margareta Melin 25.3.2020. (ruotsiksi)
  4. Inger Selander: ”Finns det spår femimistteologin i den svenska psalmboken?”, Perspektiv på moderna psalmer, s. 125. AF-Stiftelsen, Verbum ISBN 91-526-270-9, 1999. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]