Makroglossia
Makroglossia on oire, joka ilmenee kielen suhteettoman suurena kokona suuhun nähden. Se voi olla monien sairauksien tai oireyhtymien piirre ja on yleisempi lapsuudessa kuin aikuisiällä. Makroglossia aiheuttaa tyypillisimmin kyvyttömyyden saada kieli mahtumaan kokonaan suun sisälle. Muita oireita voivat olla hengityksen poikkeavuudet (stridor, stertor), dysfagia, kuolaaminen ja puhevaikeudet.[1]
Hyvin harvinaisissa tapauksissa ihmisellä voi olla synnynnäinen makroglossia, joka ilmenee erillisenä mistään sairaudesta tai oireyhtymästä. Geneettiseen Beckwith–Wiedemannin oireyhtymään liittyy arviolta 90 %:ssa tapauksista makroglossia. Muista synnynnäisistä häiriöistä esimerkiksi Hurlerin oireyhtymään, Hunterin oireyhtymään tai Downin oireyhtymään voi liittyä makroglossia. Jos makroglossia kehittyy myöhemmin, taustalla saattaa olla amyloidoosi, hypotyreoosi, akromegalia, kurkkumätä tai kasvain, kuten lymfangiooma, hemangiooma tai imusolmukesyöpä. Lisäksi jotkin leikkaukset tai muut hoidot voivat johtaa makroglossiaan.[1]
Lapsilla makroglossia saattaa korjautua itsestään kasvojen luiden kehityksen myötä. Hoitomuotoina saatetaan käyttää esimerkiksi kortikosteroideja, ortodontian menetelmiä, leikkauksia ja puheterapiaa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Macroglossia Cleveland Clinic, viitattu 16.8.2023