Ortodontia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ortodontia tulee sanana kreikankielestä ja tarkoittaa hampaan suoristamista eli oikomishoitoa. Ortodontiaan sisältyy kuitenkin hampaiden siirtämisen lisäksi kokonaisvaltainen leukojen kasvun ja purennan kehityksen ohjaaminen.

Oikomiskojeita on kiinteitä ja irrotettavia. Kiinteisiin kojeihin liitetään usein hoidon edistystä auttavia kojeita kuten vinoveto-koje, comboveto-koje, kasvomaski jne. Tämäntapaisia kojeita laitetaan jos ylä tai ala etuhampaat työntyvät eteenpäin. Ennen kuin tällainen koje laitetaan kiinteisiin "kisko" kojeisiin, testataan purentaa niin, että päähän ja leukaan asetetaan levyt, jotka yhtyvät myös hampaisiin niin, että suu pysyy "irvistysasennossa" ja leuka ei liiku. Nämä levyt ovat kiinteitä, ja niitä pidetään 1 viikko ennen kojeiden laittoa. Näiden kanssa myös nukutaan tukitelineen avulla. Levyissä on ominaisuus että se harjoittaa leuan liikkuvuutta akulla, ja automaattinen ohjaus liikuttaa leukaa aina viideksi sekunniksi oikealle, keskelle, vasemmalle, taas keskelle jne. Levyt otetaan pois ennen varsinaisten kojeiden laittoa. Kojeet työntävät nopeasti etunevat hampaat taakse tasaisessa kaaressa. Pohjalla on kiinteät "kisko" kojeet. Niiden päälle asetetaan kaari ja päähine joka tukee tätä. Jotta oionta tapahtuu nopeasti, asennetaan kaari tukevasti rautoihin, jotta kaari pysyy päällä. Jos kyseessä on hankala oionta, lisätään 2h oiontaoperaatiossa paksut levyt etuhampaiden päälle ja telineet naamalle että suu on taas "irvistysasennossa". Jokaisesta neljästä ylä ja alahampaasta lähtee rautatanko naaman edessä olevalle tangolle joka kiristetään aina lähemmäs naamaa työntäen hampaat tasaiseen riviin. Tämä on hiukan heikompi teline, niin tukirakenteet yltyvät vyötäröön asti vöillä. Nukkuessa on taas teline. Tällaista kojetta pidetään joka päivä 24h vähintään 2 vuoden ajan.

Tämä koko koje on täysin kiinteä, eli ulkonäkö muuttuu.

Tässä yksinkertainen oionta:

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/bb/60/a5/bb60a565a263a0128f407a29f4a5a54c.jpg

Varsinaisen sysäyksen ortodontian kehitykselle antoi Edward H. Angle viime vuosisadan alussa: hän loi pohjan nykyäänkin käytettävälle purentavirheiden luokitukselle ja hoidolle.

Oikomishoidon syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodonttista hoitoa annetaan esteettisistä ja toiminnallisista syistä. Suomessa toiminnalliset syyt ovat etusijalla. Yleensä terveyskeskuksessa toteuttavaa oikomishoitoa tehdään vain havaitun purennan toimintaa haittaavan purentavirheen vuoksi. Huonosti toimiva purenta saattaa aiheuttaa myös leukaniveloireita ja muita toiminnallisia häiriöitä. Tärkeimmiksi toiminnallisiksi syiksi hampaiden oikomishoitoon voidaan nimetä: avopurenta suun atualueella, ristipurenta sivualueella, etualueen ristipurenta, distaalipurenta ja hampaiden ahtaus. Esteettisin perustein tapahtuva oikominen on tehtävä yksityisellä sektorilla omaan laskuun.

Oikomishoidon kesto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normaali hampaiden oikomishoito kiinteällä kojeella kestää noin kaksi vuotta. Hoidon kesto riippuu tietenkin hoidon laajuudesta. Kun hammaskaaret on oikomishoidon avulla saatu tasaisiksi ja purenta on hyvä, on edelleen jonkin aikaa käytettävä ylläpitävää tukihoitoa, joka kestää yhdestä kahteen vuotta tai usein niin kauan, että lapsi ei enää kasva pituutta. Myös kasvun lakattua on usein tarpeellista pitää pysyvää kiskoa hampaiden sisäpinnalla. Tällöin yleensä alaleuan etuhampaiden taakse kiinnitetään metallilanka, joka varmistaa oikomishoidon tuloksen pysyvyyden. Joskus sitä täytyy pitää koko loppuelämän, jotta hampaiden asento ei vääristyisi uudestaan.

Hampaiden siirtyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hampaiden oikomishoidon tekee mahdolliseksi se, että hampaaseen kohdistettu voima aiheuttaa juurta ympäröivässä leukaluussa sellaisia kudosmuutoksia, että hammas voi siirtyä luun sisällä. Hampaan siirtymisen ylipäätään mahdollistaa se, että leuassa on hampaiston alueella muusta aikuisen ihmisen kypsästä luustosta poiketen niin sanottua epäkypsää luuta; luun rakenne ei ole järjestäytynyt lamellaarisesti osteoneiksi vaan on hyvin epämääräinen, joustavampi ja helpommin uudelleen muotoutuva kuin muualla elimistössä. Kun hampaiden oikomishoito alkaa kiinteiden kojeiden avulla, on yleistä, että hampaat aluksi aristavat ja aiheuttavat jonkin verran ongelmia purtaessa. Sama pätee silloin, kun kojeita on kiristetty tai muutoin muokattu. Kivut kuitenkin lakkaavat muutaman päivän kuluttua. Tänä aikana on hyvä syödä pehmeämpää ruokaa. On kuitenkin tärkeää, että suurimman osan aikaa hampaiden oikomishoidossa hampaat eivät ole arkoja ja että syödä voi tavalliseen tapaan.

Motivaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikomishoidon läpivieminen vaatii paljon lapselta, vanhemmilta ja hoitavalta hammaslääkäriltä. Kojeita on pidettävä ohjeiden mukaisesti, satunnaisella käytöllä ei voida saada paljoakaan tuloksia aikaan. Kaikkien kojeiden vaikutus perustuu säännöllisyyteen. Jos motivaatiota hoidon kunnialliseen läpiviemiseen ei riitä, sitä ei ole järkevää aloittaakaan.

Oikomiskojeet ja suuhygienia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvä suuhygienia on tärkeää, kun hampaissa on oikomiskojeet. Oikomishoidosta aiheutuu huomattava kariologinen riski hampaistolle. Hampaiden reikiintymisriski kasvaa kojeita käytettäessä. Hampaiden ja kojeiden puhdistus tulee suorittaa säännöllisesti ja huolellisesti aamuin illoin. Vanhempien tulee tarkistaa lasten harjaustulos. On olemassa erityisiä oikomishammasharjoja, joilla saa puhdistettua huolellisesti oikomishoidon aikana. Niistä voi olla paljon apua. Tämän lisäksi on tärkeää käyttää fluorihammastahnaa ja välttää liiallista sokerin ja makeisten syömistä.