Maire Halava
Maire Annikki Halava (oik. Hämäläinen; 26. maaliskuuta 1911 Helsinki – 18. heinäkuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen pianisti.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Halava oli kiinnostunut soittamisesta jo pikkutyttönä. Kouluaikana hän opiskeli pianonsoittoa Helsingin musiikkiopistossa ja toimi samalla jonkin aikaa Aino Achtén laululuokan pianistina. Ensikonserttinsa hän piti Helsingissä lokakuussa 1931, minkä jälkeen hän opiskeli lukuvuoden 1931–32 Pariisissa Nadia Boulangerin luokalla. Halava suoritti pianodiplomin 1933 mutta jatkoi edelleen opintojaan ulkomailla. Hän kuuluu puolalaisen Jan Hoffmanin sekä suomalaisten Elli Rängman-Björlinin ja Ingeborg Hymanderin oppilaisiin.
Halava soitti muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin ja Radio-orkesterin solistina. Hänen ohjelmistoonsa kuuluivat muun muassa Ludwig van Beethovenin, Frédéric Chopinin ja Robert Schumannin sekä hänen suosikkisäveltäjäkseen tiedetyn Johannes Brahmsin teokset. Halava tuli erityisen tunnetuksi radioesiintymisistään, joista monet olivat suoria lähetyksiä. Hänen uransa huippuaikoja olivat 1940-luku ja 1950-luku, joskin radiota varten tehdy esitykset jatkuivat vielä 1960-luvulla. Hän toimi lisäksi tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa 1967–1974.
Hänen soolokonserttinsa olivat odotettuja musiikkielämän tapauksia. Ohjelmiston rungon muodostivat Beethoven, Chopin ja Schumann sekä Halavan usein suosikkisäveltäjäkseen mainitsema Brahms.Halava tuli tunnetuksi kaikkialla Suomessa lukuisten radioesiintymistensä välityksellä, joista monet soitettiin vielä suorana. Halava matkusti mielellään ja luki kirjallisuutta useilla kielillä.
Viime vuosikymmenien ajan hän seurasi tiiviisti musiikkielämää ja hänet saattoi nähdä Helsingissä konserteissa aina siihen saakka kunnes liikkumisen rajoitukset kävivät ylivoimaisiksi.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Halavan puoliso oli pankinjohtaja Juho Hämäläinen, jonka kanssa hän avioitui 1934. Pariskunnalla oli kolme lasta. Heidän poikansa oli varatuomari Pekka Hämäläinen.
Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piano Recordings 1951–1966 (3CD). Finlandia Classics FINCLA 23 (2016).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinonen, Eero: Maire Halavan muistokirjoitus. Helsingin Sanomat 18.7.2004. (Viitattu 14.8.2020.)
- Kuka kukin on 1978, s. 171. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04755-8
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
