Magnánimo (1754)
| Magnánimo | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Reales Astilleros de Esteiro, Ferrol |
| Kölinlasku | 18. heinäkuuta 1752 |
| Laskettu vesille | 30. marraskuuta 1754 |
| Poistui palveluskäytöstä | uponnut ajettuaan karille 11. heinäkuuta 1794 |
| Loppuvaihe | alusluettelosta 12. heinäkuuta 1794 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 619,5 t (arqueo) |
| Pituus | 49,58 m (köli) |
| Leveys | 14,33 m |
| Syväys | 6,71 m |
| Miehistöä | 554 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 68 tykkiä |
Magnánimo eli San Justo y San Pastor oli Espanjan laivaston vuonna 1754 vesille laskettu Eolo-luokan kaksikantinen 68-tykkinen linjalaiva, joka kuului niin sanottuihin kahteentoista apostoliin.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Eolo-luokka (linjalaiva)
Richard Roothin suunnittelema alus tilattiin 15. kesäkuuta 1752 Reales Astilleros de Esteirolta Ferrolista, missä köli laskettiin 18. heinäkuuta 1752 telakkanumerolla 10. Alus laskettiin vesille 30. marraskuuta 1754.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus oli Ferrolisssa vuodesta 1755 heinäkuuhun 1760. Elokuuhun 1762 se operoi Cádizissa algerialaisia merirosvoja vastaan. Alus saattoi 1. helmikuuta 1763 Cádizista Eolon ja fregatti Venuksen kanssa Ferroliin Etelä-Amerikkaan lähtevää saattuetta. Se palasi 12. helmikuuta Cádiziin kärsittyään myrskyssä pahoja vaurioita ja Venuksen upottua. Alus lähti 14. toukokuuta Cádizista Espanjan ja Ranskan merivoimien yhdistetyn laivaston kanssa Ferroliin. Se kuljetti 1764 Maldonadoon sotilaita.[1]
Alus palasi 22. syyskuuta 1766 Cádiziin mukanaan 1,5 miljoonaa pesoa ja muuta tavaraa. Vuodesta 1768 se oli Ferrolissa 1768, kunnes alus lähti toukokuussa 1777 Cádizista San Joaquínin ja San Gabrielin kanssa Havannaan päällikkönään Alejo Gutiérrez de Rubalcaba. Alus osallistui 1781 Pensacolan sotaretkeen Soldanon laivueessa. Sen miehistö valtasi 11. joulukuuta 1781 brittiläisen kaapparifregatti Heron. Alus lähti 1. kesäkuuta 1783 Havannasta Solanon kuuden linjalaivan ja 70 ranskalaisen joukkoja kuljettaneen aluksen laivaston mukana Santo Domingoon. Se siirrettiin vielä vuonna 1783 Ferrolissa reserviin.[1]
Alus osallistui 1790 Ferrolissa Nootkan kriisiin. Helmikuussa 1791 se oli Cádizissa. Alus saapui 6. toukokuuta 1793 Cartagenaan osallistuakseen Sardinian sotaretkeen Borjan laivaston mukana. Se palasi 14. elokuuta 1794 Cádiziin. Aluksen ollessa Borjan laivueessa Biskajanlahdella se ajoi 11. heinäkuuta 1794 karille ja upposi. Haverissa miehistö ei kärsinyt tappioita ja kaikki aseet ja varusteet onnistuttiin pelastamaan. Seuraavana päivänä se poistettiin alusluettelosta.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
- Saint, Hubert, C. de: Ships of the line of the Spanish Navy (1714-1825) Part 3. Warship, 1986, X. vsk, s. 208-211. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-449-0. (englanniksi)