Guerrero (1755)
| Guerrero | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Reales Astilleros de Esteiro, Ferrol |
| Kölinlasku | 6. syyskuuta 1752 |
| Laskettu vesille | 27. maaliskuuta 1755 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1834 |
| Loppuvaihe | romutettu 1850 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 605,5 t (arqueo) |
| Pituus | 48,77 m (köli) |
| Leveys | 14,33 m |
| Syväys | 6,71 m |
| Miehistöä | 554 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 68 tykkiä |
Guerrero oli Espanjan laivaston vuonna 1755 vesille laskettu Eolo-luokan kaksikantinen 68-tykkinen linjalaiva, joka kuului niin sanottuihin kahteentoista apostoliin.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Eolo-luokka (linjalaiva)
Richard Roothin suunnittelema alus tilattiin 15. kesäkuuta 1752 Reales Astilleros de Esteirolta Ferrolista, missä köli laskettiin 6. syyskuuta 1752 telakkanumerolla 15. Alus laskettiin vesille 27. maaliskuuta 1755.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus oli Ferrolissa partioiden Cape Finisterren alueella päällikkönään Bernabé Urcullo. Se siirrettiin 9. toukokuuta 1759 Cádiziin ja edelleen Cartagenaan, jonne koottiin laivastoa noutamaan Carlos III Napolista Barcelonaan kruunajaisiin. Maaliskuussa 1760 alus palasi Ferroliin huollettavaksi.[1]
Kesäkuussa 1764 alus suojasi saattueen Kanariansaarille ja Cartagena de Indiasiin sekä Veracruziin. Se kuljetti 25. heinäkuuta 1765 Genovasta Cartagenaan tulevan Asturian prinsessan María Luisa de Parman. Vuodet 1766-1768 alus partioi ja suojasi saattueita Ferrolin ja Havannan välillä.[1]
Kesäkuussa 1779 alus lähti Ferrolista Arcen kahdeksan linjalaivan ja kahden fregatin muodostaman laivaston mukana liittyäkseen Ranskan laivaston amiraalin Orvilliersin laivastoon 1. Englannin kanaalin sotaretkelle. Se lähti 10. huhtikuuta 1781 Havannasta Solanon laivaston mukana Pensacolan sotaretkelle. Alus suojasi 29. heinäkuuta Havannasta Astuton, Arroganten ja Gallardon sekä fregatti Santa Lucían kanssa 60 kauppalaivan saattueen, joka kuljetti 2,8 miljoonaa pesoa Cádiziin. Toukokuussa 1782 se lähti Cádizista Luis de Córdovan laivaston mukana 2. Englannin kanaalin sotaretkelle. Alus osallistui 12. syyskuuta 1782 Córdovan laivaston mukana Gibraltarin saartoon. Cape Spartelin taistelussa 21. lokakuuta 1782 aluksella sai surmansa viisi ja haavoittui seitsemän miehistönjäsentä. Alus partioi Cádizista ja Cartagenasta Välimerellä, kunnes se siirrettiin 1784 Cádizissa reserviin.[1]
Alus palautettiin 21. toukokuuta 1790 palvelukseen Cartagenassa ja saapui 19. kesäkuuta Cádiziin osallistuakseen Nootkan sotaretkeen. Alus siirrettiin 19. joulukuuta Cartagenassa reserviin, mistä se palautettiin palvelukseen 1795. Alus oli tuomassa aarteita kuljettanutta saattuetta Cádiziin, mutta se vältti Britannian kuninkaallisen laivaston amiraali Jervisin laivaston toteuttaman Cádizin saarron palaamalla Havannaan. Alus saapui 30. syyskuuta 1802 Napolista Barcelonaan Príncipe de Asturiasin, Bahaman sekä fregattien Atochan ja Nuestra Señora de la Soledadin kanssa kuljettaen Etrurian kuninkaallista perhettä. Trafalgarin taistelun aikana alus oli saarrettuna Cartagenassa.[1]
Alus palautettiin palvelukseen Cádizissa osallistumaan Etelä-Amerikan levottomuuksien hillintään. Se lähti 23. huhtikuuta 1830 Havannasta Cádiziin, jonne alus saapui 9. kesäkuuta menetettyään mastonsa Atlantin myrskyissä. Alus kunnostettiin ja palautettiin palvelukseen 3. tammikuuta 1833. Se riisuttiin aseista 1834 Ferrolissa, missä alus romutettiin 1850.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)