Maanalainen lentokonehalli
Maanalainen lentokonehalli tai lentokoneluola on sotilasilma-aluksille tarkoitettu lentokonehalli eli hangaari, joka on rakennettu maan alle, yleensä mäen tai vuoren sisään. Se on suurempi ja paremmin suojattu kuin tavanomainen maanpäällinen vahvistettu lentokonesuoja. Maanalaisia lentokonehalleja on joissakin maissa, mutta ne eivät ole kovin yleisiä.
Maanalaiset hallit saattavat muodostaa yhdessä muiden lentotukikohdalle tyypillisten tilojen ja yhdystunneleiden kanssa suurenkin maanalaisen tukikohtakompleksin. Jotkut elementit, kuten kiitotiet ovat lähes aina maan päällä, mutta muuten suuri osa tiloista voi olla kokonaan maan alla.
Maanalaisten lentokonehallien ja kokonaisten tukikohtien rakentaminen alkoi maailmalla toisen maailmansodan aikana ja oli huipussaan kylmän sodan aikana.
Valtioittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainakin seuraavissa valtioissa on rakennettu maanalaisia lentokonehalleja:
Iran esitteli ensi kertaa helmikuussa 2023 uutta maanalaista lentotukikohtaansa, jonka nimi on Kotka 44 (pers. 44عقاب, oghab 44). Julkaistuissa kuvissa näkyi tunneleihin sijoitettuja F-4-hävittäjiä, joita Iran osti Yhdysvalloista maiden ollessa hyvissä väleissä 1970-luvulla. Tukikohta herätti huomiota, sillä se on vuoren sisään rakennettu ja todella suojattu. Sieltä löytyvät esimerkiksi kaikki tarpeelliset varasto-, polttoaine,- asuin- ja huoltotilat. Koneet voivat liikkua sisällä ja rullata ulos kiitotielle. Joidenkin arvioiden mukaan Pohjois-Korea on avustanut Irania tukikohdan rakentamisessa.[1] Iran on jo aiemmin julkaissut kuva- ja videomateriaalia maanalaisista tukikohdista, joissa säilytetään miehittämättömiä lennokkeja ja ballistisia ohjuksia.[2]
Italiassa Pantellerian saarella sijaitsevalla Pantellerian lentoasemalla on kaksi suurta kukkulansisäistä lentokonehallia, nimiltään Nervi ja Bartoli. Ne valmistuivat syyskuussa 1939, juuri toisen maailmansodan kynnyksellä. Hallit ovat 340 metriä pitkiä, 26 m leveitä ja suurimmillaan 18 m korkeita. Halleihin mahtui maksimissaan 80 taistelukonetta. Hallit olivat osin kaksikerroksisia, ja kerrosten välillä oli nostimet, joilla lentokoneita siirreltiin kerrosten välillä. Alakerrokseen sijoitettiin pommikoneet ja yläkerrokseen hävittäjät, jos molempia säilöttiin yhtä aikaa. Lisäksi maanalaisista tiloista löytyi korjaamoja, varastoja ja 400 kuutiometrin polttoainetankki. Sisäänkäyntejä suojasivat teräsovet.[3][4]
Saari oli toisen maailmansodan aikana strategisesti tärkeä Italialle, joten liittoutuneet näkivät tarpeelliseksi vallata se. Vuonna 1943 saarta pommitettiin raskaasti, mutta maanalaiset lentokonehallit säilyivät lähes vahingoittumattomina. Kuitenkin lähes jokainen lentokentän 80:stä lentokoneesta tuhoutui tai vahingoittui. Italialaiset antautuivat ja britit miehittivät saaren. Liittoutuneet käyttivät lentokenttää muun muassa Sisilian valtauksessa. Sodan jälkeen Pantelleria palautettiin Italialle. Maanalaiset lentokonehallit ovat yhä kentällä.
Joihinkin entisen Jugoslavian lentotukikohtiin rakennettiin maanalaisia tiloja 1950-luvun lopulta alkaen, ruotsalaisten esimerkistä. Suurin ja tunnetuin näistä on Željavan lentotukikohta (Objekat 505), joka käsittää suuren vuorensisäisen kompleksin. Se sijaitsee valtioiden rajalla, nykyisen Kroatian ja osittain myös Bosnia-Hertsegovinan alueilla. Tukikohdasta löytyi paljon hyödyllisiä tiloja ja sinne mahtui 58 lentokonetta. Tukikohta oli CBRN-suojattu ja suunniteltu kestämään 20-kilotonnisen ydinaseen. Željava ja useat muut tukikohdat tuhoutuivat käyttökelvottomiksi Jugoslavian hajoamissotien aikana 1990-luvulla, mihin asti niitä käytettiin.[5][6]
Norjassa Bardufossin ja Bodøn lentotukikohtiin[7] rakennettiin kylmän sodan aikana maanalaisia tiloja lentokoneille. Bardufossin tukikohta otettiin päivitettynä takaisin käyttöön yli 40 vuoden hiljaiselon jälkeen vuonna 2024. Sieltä julkaistiin kuvia, joissa näkyy maanalaisiin hangaareihin sijoitettuja F-35-hävittäjiä.[8]
Pohjois-Korea tunnetaan maanalaisista rakennelmistaan. Useat Pohjois-Korean lentokentät sisältävät maanalaisia tiloja sotilaskoneita varten. Pohjois-Korea on rakentanut vuoristoisille alueilleen jo Korean sodan ajoista asti tukikohtia, joihin saattaa mahtua kymmeniä lentokoneita. Ainakin yhdessä jopa kiitotie vaikuttaa olevan rakennettu osittain vuoren sisään niin, että koneet lentävät suuaukosta sisään ja ulos. Erään loikkarin mukaan sodassa MiG-29- ja Su-25-koneet lähtisivät tavanomaisita tukikohdista taisteluun, mutta palaisivat maan alle.[1][9]
Pohjois-Korea on tiettävästi avustanut kylmän sodan aikana muun muassa Kiinaa tukikohtien rakentamisessa, tarjonnut apua Pohjois-Vietnamille ja saattanut avustaa Irania rakentamaan oman uuden maanalaisen tukikohtansa.[1]
Toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana Ruotsin lentotukikohtiin rakennettiin joitakin maanalaisia hangaareja (ruots. bergshangar) Ruotsin ilmavoimien koneiden suojaamiseksi mahdollisilta Neuvostoliiton iskuilta. Yksi tunnetuimpia on mäen sisällä F9 Sävessä sijaitseva vuosina 1941–1955 rakennettu lentokoneluolasto, jonka yhdessä osassa toimii nykyään Aeroseum-ilmailumuseo. Bunkkerin vanhaa osaa on sanottu maailman vanhimmaksi maanalaiseksi lentokonehalliksi. Syvemmällä, 25–30 metrin syvyydessä sijaitseva uusi osa rakennettiin pian vanhan jälkeen, koska vanhaa ei oltu suunniteltu suojaamaan ydinaseilta, joista muodostui äkkiä suuri uhka.[5][10][11]
Sveitsin ensimmäiset maanalaiset lentokonetilat rakennettiin toisen maailmansodan aikana. Ne olivat vuorensisäisiä satametrisiä tunneleita, joissa pieniä hävittäjiä voitiin varastoida ja aseistaa. Kylmän sodan aikana kuuteen vuoristoiseen tukikohtaan rakennettiin suuria lentokoneluolia (saks. Flugzeugkaverne), joista löytyi hyvät tilat. Vain Meiringenin lentotukikohdan luolat muutettiin Sveitsin F/A-18 Horneteille sopiviksi niiden tullessa käyttöön, kun taas muihin mahtuu vain vanhoja pienempiä konetyyppejä.[12][13]
Taiwan (Kiinan tasavalta) on rakentanut muutamiin lentotukikohtiinsa maanalaisia tiloja. Niistä luultavasti suurimmat ovat 1980–1990-luvuilla rakennetussa Chiashanin lentotukikohdassa. Sieltä julkaistiin vuonna 2022 kuvia, joissa näkyy maan alle sijoitettuja F-16-hävittäjiä. Mediassa on esitetty tietoja, joiden mukaan tukikohtaan mahtuisi jopa 200 hävittäjää, se sisältäisi omat generaattorit ja sairaalatilat sekä kuukausiksi ruokaa ja polttoainetta. Taiwanin maanalaisilla tukikohdilla olisi suuri strateginen merkitys, jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin.[14]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Did North Korea Build This Underground Airbase For Iran? It Could Seriously Obstruct Western Air Attacks Military Watch Magazine. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Paul Iddon: Eagle 44: Underground Airbase Hints At Iran’s Strategy Forbes. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Pantelleria forgottenairfields.com. Viitattu 3.11.2024.
- ↑ Victory in the Mediterranean Warfare History Network. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Dario Leone: How Swedish Air Force’s underground facilities Inspired the Construction of Bihac (Zeljava) Underground Yugoslav Air Force Base The Aviation Geek Club. 13.6.2024. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Željava Air Base: Hidden Legacy Inside a Mountain PlaneHistoria. 7.6.2023. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Iversen, Thord Ave: The Iranian underground/hardened air base gets some attention today. Such facilities also existed in the West. First photo is of RNoAF Starfighers in Anlegg 96 "Facility 96", Bodø Airbase, some time in the 70s. x.com (ennen Twitter). 7.2.2023. Viitattu 23.8.2024.
- ↑ Norway Reopens Mountain Air Base to F-35s The Defense Post. 28.6.2024. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Kyle Mizokami: North Korea's Underground Bunkers And Bases Are A Nightmare For America The National Interest. 10.1.2020. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Flygvapnet bunkertours.se. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ History Aeroseum. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Luftwaffedt (.pdf) ar.admin.ch. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 23.8.2024. (saksa)
- ↑ Swiss Air Force Meiringen Air Base militaryleak.com. 14.6.2019. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Emma Helfrich: Extremely Rare Photos Inside Taiwan's Underground Fighter Jet Caves The War Zone. 26.7.2022. Viitattu 23.8.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maanalainen lentokonehalli Wikimedia Commonsissa
