Maailmankatsomus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maailmankatsomus on määritelty muun muassa arvoja sisältäväksi kokonaiskäsitykseksi maailmasta ja ihmisistä[1]. Sanaa maailmankatsomus lähellä ovat termit elämänkatsomus ja maailmankuva[1][2], mutta tarkkaan ottaen elämänkatsomus ja maailmankuva ovat maailmankatsomuksen kaksi osa-aluetta.

Maailmankatsomuksen määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankatsomuksen kuvauksia löytyy useita erilaisia eri tieteenaloilta. Samankin tieteenalan sisällä kuvaukset vaihtelevat esittäjien näkemysten mukaan. Maailmankuvan ja maailmankatsomuksen määritelmät ovat epätarkkoja, ja käsitteet esitetään usein samamerkityksisinä.[3]

Maailmankatsomukseen kuuluu yleensä maailmankuvan lisäksi näkemyksiä arvoista, normeista, tiedon hankkimisen periaatteista ja elämän tarkoituksesta. Se voidaan määritellä esimerkiksi maailmaa ja sen rakennetta koskeviksi katsomuksiksi, joihin usein liittyy myös asioiden merkitystä ja arvoa sekä toiminnan ohjenuoria koskevia arvostuksia,[4] tai kokonaisnäkemykseksi maailmasta, tietämisen periaatteista, moraalisesti oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.[5]

Maailmankatsomuksen määritelmät poikkeavat toisistaan sen mukaan, liitetäänkö maailmankatsomus yksilöön vai yhteisöön.[6] Maailmankatsomusta henkilökohtaisemmaksi suhteeksi elämään on kutsuttu elämänkatsomusta.[7]

Ilkka Niiniluoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankatsomuksessa on kolme osaa. Siihen kuuluu maailmankuva, eli käsitys siitä, millainen todellisuus kokonaisuudessaan on. Sen lisäksi maailmankatsomukseen kuuluvat arvot, eli käsitys siitä, miten asioiden tulisi olla, millainen maailma olisi hyvä. Tärkeä osa maailmankatsomusta on myös tieto-opillinen puoli: miten tietoa voidaan hankkia, millaiseen tietoon voisi luottaa. Esimerkiksi kristillinen ja naturalistinen maailmankatsomus eroavat tässä. Kristillisen katsomuksen mukaan jumalallisesta ilmestyksestä voi saada tietoa. Naturalistien mukaan tietoa saa vain inhimillisen tutkimuksen avulla.[8]

Tieteelliseen maailmankatsomukseen sisältyvät tieteellisen maailmankuvan lisäksi tietoteoreettiset kannat ja mahdollisesti myös käsityksiä arvoista. Niiniluoto katsoo, että tieteellisen maailmankatsomuksen tulee olla joka suhteessa tieteen ihanteita kunnioittava. Näin siihen kuuluviin filosofisiin kannanottoihinkin tulisi liittyä avoimuus, kriittisyys ja itseäänkorjaavuus. Tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan paras ja luotettavin menetelmä hankkia tietoa on tieteellinen menetelmä.[9]

Reijo Wilenius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reijo Wilenius on puhunut teoksessaan Aatteiden maailma maailmankatsomuksen rinnalla aatejärjestelmästä. Hän määrittelee aatteen perusteltujen käsitysten järjestelmäksi, joka sisältää vastauksia ennen muuta tietoa ja todellisuutta koskeviin peruskysymyksiin. Tätä järjestelmää voidaan nimittää aatteeksi, aatejärjestelmäksi tai maailmankatsomukseksi.[10][11]

Käsitteen arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Hartikaisen mukaan sana ”maailmankatsomus” on haitallinen. ”Maailmankatsomus” koskee vain maailmaa, kun taas ”todellisuuskäsitys” koskee koko kaikkeutta. ”Katsomus” viittaa näköaistiin. Sana ”maailmankatsomus” on käännetty suomen kieleen saksan kielen sanasta ”Weltanschauung”. Monissa muissa kielissä tätä sanaa ei ole tai vastaavan sanan käyttö on harvinaista.[12][13] Ihmisen käsitysten kokonaisuus muodostaa todellisuuskäsityksen.[14] Inhimilliset käsitykset todellisuudesta ovat karkeistuksia ja usein virheellisiä. Yksilöllä on käsitys omista arvoista ja tavoitteista. Tämä käsitys on osa yksilön todellisuuskäsitystä, vaikka arvot ja tavoitteet eivät ole tosia tai epätosia.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b maailmankatsomus yksilön arvoväritteinen kokonaiskäsitys maailmasta ja ihmisistä; elämänkatsomus, maailmankuva. Tieteellinen, uskonnollinen maailmankatsomus.” Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ”– – elämänkatsomuksen kanssa synonyymisesti käytetyn sanan maailmankatsomus sekä lähisukuisten sanojen kuten ideologia ja maailmankatsomus – –.” ”Niissä tutkimuksissa, joissa elämänkatsomus mainitaan, ei ole tehty selkeää erottelua maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteiden välillä. Lisäksi voidaan todeta, että sellaiset käsitteet kuin ideologia, maailmankatsomus, maailmankuva ja elämänkatsomus ovat lähellä toisiaan.” Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 34. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  3. Ehnqvist, Tarja: Miten antroposofia ilmenee steinerpedagogiikassa? Rudolf Steinerin ja Helsingin Rudolf Steiner-koulun vuosien 1988 ja 2000 opetussuunnitelmien tietoteorian, ihmiskäsityksen ja taidekäsityksen analysointia ja vertailua, s. 14. Väitöskirja. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 204. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2006. ISBN 952-10-2668-5. Teoksen verkkoversio.
  4. Filosofian sanakirja. Taskufacta-sarja. Asiantuntija: Eero Ojanen. Laadittu WSOY:n tietosanakirjojen pohjalta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23766-3.
  5. Kotkavirta, Jussi & Nyyssönen, Seppo: Cogito. Johdatus filosofiaan. Porvoo Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-29615-5.
  6. Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 35. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  7. Vihmanen, Liisa & Kuusela, Anssi & Niiniluoto, Ilkka: Lukion elämänkatsomustieto: Ihminen totuuden etsijänä, s. 35. Uudistettu painos teoksesta Lukion elämänkatsomustieto. Kurssi 2: Tieto – hyvän elämän perusta. Helsinki: Edita, 1996 (6. painos 2005). ISBN 951-37-1796-8.
  8. Reime, Hannu: Maailma ja maailmankuva, osa 11: Maailmankuva ja maailmankatsomus 8.4.2005. Yle, Ykkösaamu. Viitattu 13.7.2010.
  9. Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja uskonto. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta, s. 86–88. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.
  10. Wilenius, Reijo: Aatteiden maailma: Johdatus aikamme aatevirtauksiin. Jyväskylä: Gummerus, 1982. ISBN 951-20-2290-7.
  11. Lehikoinen, Jari & Seppä, Hanna: Uskonnonhistoriasta ja siveysopista elämänkatsomustietoon, s. 35. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1988.
  12. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Todellisuuskäsitys vai maailmankatsomus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.
  13. Hartikainen, Erkki (toim.): Käsityksen (katsomuksen) käsite Elämänkäsitys, todellisuuskäsitys ja hyvä yhteiskunta: Peruskoulun elämänkatsomustieto 9. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
  14. Hartikainen, Erkki (toim.): Usko, uskomus, vakaumus Ajattele seurauksia: Peruskoulun elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 2.2.2008.
  15. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Inhimilliset käsitykset ja todellisuus Todellisuuskäsitykset: Lukion elämänkatsomustieto 5. Suomen ateistiyhdistys ry. Viitattu 13.7.2010.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]