Tiede, filosofia ja maailmankatsomus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tiede, filosofia ja maailmankatsomus – Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta
Kirjailija Ilkka Niiniluoto
Kieli suomi
Genre filosofia, tietoteoria
Kustantaja Otava
Julkaistu 1984
ISBN 951-1-08016-4
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta on Ilkka Niiniluodon esseekokoelma, jonka on julkaissut Otava vuonna 1984.

Niiniluoto esittää käsityksensä maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteistä tehden rajanvetoa tieteestä muun muassa kreationismin suuntaan.

Niiniluodon mukaan maailmankuva on uskonnollinen, jos siihen sisältyy väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin arvovaltoihin (esimerkiksi Raamattuun) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin. Maailmankuva on epätieteellinen, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Vaikka tieteessä ei olekaan ehdottomia takeita totuudesta, tällaisessa ristiriitatilanteessa on Niiniluodon mukaan järkiperäisempää hyväksyä tieteen tulokset. Näin ei tule menetellä siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti valvottavissa olevan menetelmän avulla.

Uskonnollisiin arvovaltoihin tai elämyksiin vetoavia perusteluja ei voi Niiniluodon mukaan pitää tieteellisesti todistusvoimaisina, sillä ne rikkovat tieteen menetelmää koskevia kriittisyyden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Mikään tai kukaan arvovalta ei voi vaatia tieteessä itselleen ikuista asemaa. Vetoaminen uskonnollisiin arvovaltoihin sisältää lisäksi kehäpäätelmän. Yksityisten henkilöiden omat kokemukset ja elämykset eivät ole sisällöltään julkisesti koeteltavissa, joten ne eivät myöskään kelpaa tieteelliseksi todistusaineistoksi niiden kohteen olemassaolosta. Itse nämä elämykset voidaan kylläkin asettaa psykologian tutkimuskohteeksi, ja niiden syntytavalle voidaan yrittää antaa tieteellinen selitys.

Uskonnollinen maailmankuva on Niiniluodon mukaan edellä mainitussa mielessä epätieteellinen, jos se sisältää väitteitä, jotka ovat ristiriidassa tieteen tulosten kanssa. Uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva voivat tässä suhteessa joutua ristiriitaan keskenään.[1]

Niiniluodon mukaan tieteellinen ja uskonnollinen maailmankuva voivat olla joissakin tapauksissa yhteensopivia. Tieteellinen ja uskonnollinen maailmankatsomus ovat hänen mukaansa kuitenkin ristiriidassa keskenään. Uskontojen arvovaltoina pitämiin kirjoituksiin nojautuva käsitys todellisuutta koskevan tiedon hankkimisesta ja perustelemisesta on Niiniluodon mukaan välttämättä ristiriidassa tieteen epädogmaattisen menetelmän kanssa. Tieteellisen maailmankatsomuksen kannattaja hyväksyy arvokäsityksen, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen keskeinen tavoite on totuus, ja tieto-opin, jossa sallitaan vain kriittinen tieteellinen menetelmä todellisuutta koskevan tiedon muodostamisen välineeksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niiniluoto, Ilkka: Tiede, filosofia ja maailmankatsomus: Filosofisia esseitä tiedosta ja sen arvosta. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-08016-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Niiniluoto 1984, s. 80–81.
  2. Niiniluoto 1984, s. 88
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.