Luontokuvaus
Luontokuvaus on valo- tai videokuvausta, jossa kuvattavana kohteena on luonto. Luontoa on kuvattu 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Yleisempää luontovalokuvauksesta tuli 1960–1970-luvuilla, jolloin tekniikka kehittyi. Samaan aikaan osa kuvaajista alkoi ammattilaistua.[1]
Toinen luontokuvauksen nousukausi tapahtui 2000-luvun alussa digikameroiden yleistyttyä. Vuonna 2020 Suomessa on noin 3 000 johonkin luontovalokuvausyhdistykseen kuuluvaa harrastajaa. Suurempi joukko toimii luontokuvausryhmissä, joissa keskustellaan luontokuvauksesta, neuvotaan sekä annetaan lajintunnistusapua ja vinkkejä. Suosituimmissa ryhmissä on yli 30 tuhatta jäsentä.
Luontokuvaus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisenä suomalaisena luontokuvaajana voidaan pitää Yrjö Kokkoa (1950-luku), jonka kuvat ja kirjoitukset ovat inspiroineet Eero Murtomäkeä (1960–1970-luvut) ja Hannu Hautalaa[1] (1970–1980). Kokon ja Murtomäen kirjat ovat viitoittaneet suuntaa Hannu Hautalalle, joka puolestaan on ollut suuri esikuva monelle suomalaiselle luontovalokuvaajalle. Suomalaisen luontovalokuvauksen uranuurtaja Hannu Hautala[1] aloitti teoksellaan Kololinnut ja muut pökkelöpesijät (1978) luontovalokuvauksen nousukauden Suomessa. Hautalan esimerkin innoittamana tuhannet suomalaiset luontoharrastajat saivat kuviaan julkaistuksi. Muita tunnettuja suomalaisia luontokuvaajia ovat esimerkiksi Jorma Luhta ja Mika Honkalinna.
Suomen Luonnonvalokuvaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suomen Luonnonvalokuvaajat
Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry on vuonna 1977 perustettu Suomessa toimiva luontokuvaajien yhdistys, jonka tarkoituksena on valvoa luontokuvaajien etuja, sekä edistää suomalaista luonnonvalokuvausta.[2] Se on Suomen suurin luontokuvausyhdistys. Tarkoituksena on, että yhdistys antaisi mahdollisimman monipuolisen kuvan suomalaisesta luonnosta ja sen muutoksista, sekä edistäisi ympäristösuojelua. Yhdistyksessä on yli 3 000 jäsentä.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjestää vuosittain Vuoden Luontokuva -kilpailun, jossa yksi Suomessa edellisen kahden vuoden aikana otettu kuva valitaan vuoden parhaimmaksi. Tapahtuma on järjestetty jo vuosikaudet lokakuussa Finlandia-talossa Helsingissä. Kilpailu on Pohjoismaiden suurin luontokuvakilpailu.[3]
Suomalaisia luontokuvaajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarinen Ossi: Luontokuvia. Gummerus Kustannus Oy, 2019.
- Suomen Luonnonvalokuvaajat: Luontokuvaukse käsikirja. Docendo Oy, 2012.
- Varesvuo Markus, Peltomäki Jari, Bence Mate: Lintukuvauksen käsikirja. Docendo Oy, 2011.
- Suonpää Juha: Petokuvan raadollisuus. Luontokuvan yhteiskunnallisten merkitysten metsästys. Väitöskirja. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu: Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN ISBN 951-768-115-1.
- Leinonen Antti: Eläinkuvaajan matkassa. Kirjayhtymä Oy, 1995.
- Willamo Heikki: Eläinvalokuvaus. Forssan kustannus, 1988.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hannu Hautala: Hannu Hautala Hannun jäljet. Hannu Hautalan luontokuvakeskus. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 1.4.2020.
- ↑ Suomen Luonnonvalokuvaajat Suomen Luonnonvalokuvaajat. Viitattu 3.1.2020.
- ↑ Vuoden Luontokuva-kilpailu Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry. Viitattu 1.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Luonnonvalokuvaajat ry.
- Ammattikuvaajat ry
- Pro Luontokuva ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Polku ry
- Vuoden Luontokuva (Arkistoitu – Internet Archive)