Jin Yong
| Jin Yong | |
|---|---|
| 金庸 | |
 Jin Yong vuonna 2007. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi |
Louis Cha Zha Liangyong |
| Syntynyt | 10. maaliskuuta 1924 Hangzhou, Kiina |
| Kuollut | 30. lokakuuta 2018 (94 vuotta) |
| Ammatti | kirjailija, journalisti |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Jin Yong |
| Aiheesta muualla | |
| www.jinyong.com | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Louis Cha Leung-yung (perint.: 查良鏞; yksink.: 查良镛; Jyutping: Caa4 Loeng4jung4; pinyin: Zhā Liángyōng), kirjailijanimeltään Jin Yong (kiin.: 金庸; pinyin: Jīn Yōng; 10. maaliskuuta 1924 Hangzhou, Kiina – 30. lokakuuta 2018)[1] oli kiinalainen kirjailija ja journalisti.
Jin Yong oli Kiinan tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänen wuxia-kirjallisuutensa on menestynyt kansainvälisesti, ja teoksia on käännetty useille vieraille kielille. Hänen tuotantoonsa kuuluu neljätoista vaihtelevan pituista romaania ja yksi novelli. Useat teoksista julkaistiin ensi kertaa kiinalaisissa lehdissä. Hänen kirjojaan on myyty Aasiassa yli sata miljoonaa ja huomattavasti enemmän jos laittomat painokset lasketaan.[2]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cha Leung-yung eli Zha Liangyong syntyi vuonna 1924 Hangzhoussa itäisessä Kiinassa seitsenlapsiseen perheeseen. Hän lähti lehtimieheksi Shanghaihin vuonna 1947 ja muutti Hongkongiin vuonna 1948. Seuraavana vuonna kommunistit teloittivat hänen isänsä ja takavarikoivat perheen tilukset.[3]
Cha perusti Hongkongissa Ming Pao Daily News -sanomalehden vuonna 1959 ja oli sen päätoimittajana aina vuoteen 1993.
Cha alkoi kirjoittaa wuxiatarinoita lehtijuttujensa ohessa vuonna 1955 saadakseen sisältöä lehteensä. Tarinoista tuli heti suosittuja. Kirjailijanimellä Jin Yong julkaistuissa tarinoissa on paljon toimintaa, tarkkaa taistelulajien kuvausta, taolaisuutta ja elävää ajankuvaa. Jinin romaaneissa kiertävät taistelulajien mestarit taistelevat pahoja lääninherroja vastaan Song-dynastian aikaisessa Kiinassa. Myös tarinoiden naishahmot ovat moniulotteisia ja osallistuvat toimintaan. Jin Yongin kirjat olivat eskapistista viihdettä sadoille miljoonille lukijoille, mutta niitä on luettu myös allegoriana kommunistisen Kiinan tyranniasta. Cha itse myönsi yhteyden vasta vanhoilla päivillään.[3]
Jin Yongin kirjat nostettiin Deng Xiaopingin kaudella pakolliseksi luettavaksi Kiinan peruskouluissa. Kirjoista on tehty Kiinassa useita televisio-ohjelmia, elokuvia ja videopelejä.[3]
Chasta tehtiin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri vuonna 1981. Lisäksi hänet nimettiin Ranskan Kunnialegioonaan 1992 ja 2004 hänestä tehtiin Ordre des Arts et des Lettres’n komentaja.
Cha menetti vuonna 1976 vanhimman poikansa, joka teki itsemurhan Yhdysvalloissa.[4]
Suomeksi käännetyt kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kotkasoturien taru. 1. osa, Soturin oppivuodet. (ensimmäinen osa Jin Yongin kuuluisimmasta teossarjasta 射鵰英雄傳, Shediao Yingxiong Zhuan). Suomentanut Vuokko, Riina. Moebius, 2018. ISBN 9789526840536.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Cheung, Stanley & Kao, Evelyn & Lin, Ko: Martial arts novelist Jin Yong dies at 94 (update) Focus Taiwan - CNA English News. 30.10.2018. Viitattu 6.11.2018.
- ↑ Römpötti, Harri: Eeppisiä miekkataisteluita: Kiinalaisen seikkailuviihteen klassikko saadaan vihdoin suomeksi 60 vuoden viiveellä 30.12.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.2.2019.
- ↑ a b c Marcel Theroux: Jin Yong obituary The Guardian. 12.11.2018. Viitattu 19.1.2019.
- ↑ Knight fall in Zhejiang Shanghai Star. 13.1.2005. Arkistoitu 5.10.2012. Viitattu 6.11.2018.
| ||||||||||||||||||
