Louhukankaan tuulivoimapuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louhukankaan tuulivoimapuisto
Valtio Suomi
Sijainti Alajärvi
Koordinaatit 62°59′49″N, 24°08′06″E
Rakentaminen alkoi lokakuu 2021 [1]
Sähköverkkoon joulukuu 2023 [2]
Valmistunut 2024 [2]
Perustaja Ilmatar Energy Oy [1]
Rakennuttaja Ilmatar Alajärvi−Louhukangas Oy [2]
Omistaja Ilmatar Alajärvi−Louhukangas Oy [2]
Tuulivoimapuisto
Tyyppi maatuulivoimalaitos
Sähköasema 1 [3]
Puistojännite 20 kV [3]
Liittymisjännite 110 kV [3]
Korkeus 145–172 m [4]
Pinta-ala 8,5 km² [4]
Tuulivoimalat 23 × Vestas V162−6.2MW [5][6]
Kapasiteetti 142,6 MW [6]
Vuosituotanto 380 GWh [a][7]
Kartta
Louhukankaan tuulivoimapuisto

Louhukankaan tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Alajärven kohde sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 23 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 143 megawattia ja vuosituotanto on noin 380 gigawattituntia [a][7]. Tuulivoimapuiston on rakentanut ja sen omistaa Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy.[4][2][5]

Tuulivoimapuiston lähellä toimii Möksyn tuulivoimapuisto, joka kehitettiin rinnan tämän tuulipuiston kanssa. Näillä tuulipuistoilla ovat valmiina eri kokonaisuudet ja niiden omistaa eri yhtiöt, jotka ovat Ilmatar Energyn tytäryhtiöitä.[2]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulipuisto sijaitsee Alajärven itäosissa Soinin kuntarajan lähialueilla, jotka jäävät Nälkämäen eteläpuolelle sekä Kortekylän ja Myllyperän itäpuolelle. Voimalat on sijoitettu metsäalueelle kauaksi asutuksesta. Alueella sijaitsee sellaisia paikannimiä kuin Lohukangas, Moukarinharju, Ojakangas, Honkineva, Niemikangas, Karjankujanneva, Honkikangas, Taatinkallio ja Taatinneva. Tuulipuiston pituus on 4,0 kilometriä, leveys 3,2 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on noin 8,5 neliökilometriä. Voimaloiden perustusten korkeudet vaihtelevat länteen päin kallistuvassa maastossa. Ne sijaitsevat 145–172 metrin korkeudella mpy.[4]

Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162−6.2MW-mallia, jonka napakorkeus on 139 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 6,2 megawattia.[2][6][1][8][9][b]

Tuulipuistosta on tieyhteys Iiruun ja Kortekylän väliselle paikallistielle, joka haarautuu Iiruussa valtatiestä 16. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä alueen keskellä sijaitsevalle uudelle sähköasemalle. Sähköasema on kytketty alueen läpi kulkeneeseen 110 kilovoltin siirtolinjaa, joka vie sähkön Alajärven sähköasemalle.[4][3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louhukankaan ja Möksyn hankkeet aloitettiin yhteistyössä toisen osapuolen kanssa, mutta syyskuussa 2020 Ilmatar osti hankkeen kokonaan itselleen.[10] Yhtiössä Ilmatar Windpower Oyj oli heti alussa ajateltu toteuttaa Louhukankaan ja Möksyn alueiden YVA-selostus yhteismenettelynä. Ilmoitus siitä saapui Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen elokuussa 2013. Yhteisalue ulottui tuolloin Alajärven ja Kyyjärven kuntien alueille, joiden kokonaispinta-ala oli Louhun osalta 1 200 hehtaaria ja Möksyn osalta myös 1 200 hehtaaria. Tavoitteena oli sijoittaa 23 tuulivoimalaa Louhun alueelle ja 17 tuulivoimalaa Möksyn alueelle. Toteuttamisvaihtoehtoina oli yhteinen alue, kaksi erillistä aluetta, vain toinen alueista tai ei ollenkaan tuulivoimapuistoalueita. Louhun ja Möksyn alueiden välimatka oli 3–4 kilometriä ja niitä erotti Soinin Lehdonperän alueet. Alueen tuulisuus on 6,3 metriä sekunnissa noin 100 metrin korkeudella maasta. Lakeaharjun säätutkan kantaman reuna sijaitsi voimala-alueella.[11] Ohjelmasta annettiin joulukuussa 2013 yhteysviranomaisen lausunto.[12]

Tämän jälkeen laadittiin YVA- menettelyn mukainen selostus, joka annettiin ELY-keskukselle maaliskuussa 2014. Sekin oli laadittu kummallekin tuulipuistolle yhteisenä. Voimaloiden suurin määrä oli selostuksessa 42 tuulivoimalaitosta, koska Möksyn alueelle kaavailtiin nyt 19 tuulivoimalaa. Tähän yhteysviranomainen antoi lausuntonsa heinäkuussa 2014. Siinä mainittiin, että tarvittava maakuntavaihekaava olisi nähtävillä syksyn 2014 ja että maakuntavaltuusto päättää sen vahvistamisesta loppuvuonna 2014. Menettelyssä luettiin myös kuusi mielipidettä, jotka oli allekirjoittanut yli 100 ihmistä. Niissä kaikissa ehdotettiin voimaloiden lukumäärien vähentämistä tai siirtämistä kauemmaksi asutuksesta.[12][13]

Alajärven kaupunginvaltuusto hyväksyi Louhukankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavan tammikuussa 2016. Siitä kuitenkin valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen vedoten puutteellisiin selvityksiin ja virheelliseen aluerajaukseen, mutta oikeus hylkäsi kesäkuussa 2016 tämän valituksen.[14] Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Siellä päätettiin kesäkuussa 2017 jättää hallinto-oikeuden päätökset voimaan lukuun ottamatta oikeuden tutkimatta jättämispäätöksiä soinilaisten maanomistajien taholta ja joitakin tuulivoimaloiden sijoitteluongelmia.[15] Muitakin valituksia esitettiin ja ehkä tärkeimpänä aivan lopuksi tyytymättömyys rakennustarkastajan kaavasta poikkeavan luvan antaminen tuulivoimaloiden koon kasvattamiselle. Esimerkiksi kaavassa esitettyjä tuulivoimaloiden kapasiteetin ja tuuliturbiinin halkaisijan kokoa haluttiin kasvattaa ylittämättä kuitenkaan 220 metrin enimmäiskorkeutta. Korkein hallinto-oikeus tutki asiaa ja totesi valituksen hylätyksi. Oikeuden saamien tietojen mukaan voimaloiden tehoksi ilmoitettiin 6,0 megawattia.[16] Toteutuneet voimalat ovat Louhukankaalla olleet 6,2 megawattia [9] ja Möksyssä 6.0 megawattia [17].[6] Kun kaavapäätös vihdoinkin oli lainvoimainen, kirjoitettiin tiedostusvälineissä tuulipuistoon tulevan 42 voimalaitosta, joista 27 tulisi Louhuun ja 15 Möksyyn.[18]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuistossa on ollut voimassa oleva rakennuslupa huhtikuussa 2021.[16] Vielä elokuussa 2021, jolloin tuulipuiston omistuspohja laajeni, oli yhtiö hankkimassa Vestasin V162-6.0MW-voimaloita [17] sekä Louhukankaalle että Möksyyn. Tuulipuiston rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa lokakuussa 2021.[1][b] Tuulivoimapuisto valmistui samaan aikaan Möksyn tuulipuiston kanssa joulukuussa 2023.[7]

Omistuspohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulipuiston suunnittelua ja rakentamista varten perustettiin Ilmatar Alajärvi-Louhukangas Oy, joka oli Ilmatar Energy Oy:n tytäryhtiö. Elokuussa 2021 osti Kansai Electric Power Company 49 % yhtiön osakkeista. Ilmattarelle jäi 51 % enemmistöosuus.[19] Samaan aikaan Ilmatar kuitenkin ilmoitti, että se jää tuulivoimapuiston omistajaksi puiston koko elinkaareksi.[1]

Tuulivoimapuiston tuottamalle energialle on hankittu pitkäaikainen ostaja niin kutsutun PPA-sopimuksen avulla.[1]

Jatko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimapuisto on tarkoitus kehittää niin kutsutuksi hybridipuistoksi, jossa tuotetaan sähköenergiaa sekä tuulivoimalla että aurinkovoimalla. Ilmatar on saanut hankkeen laajennukselle EU/RRF-tukirahaa 19,5 miljoonaa euroa. Kaavailuissa on 150 MWp:n aurinkopuisto, joka jakautuu Möksyn ja tämän puiston kesken. Tuotannon tasaamista kokeillaan 25MW/50MW-akkuvarastolla. Laajennuksen pitäisi valmistua vuonna 2026.[7][20]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Koska Louhun ja Möksyn tuulipuistoja rakennettiin yhtä aikaa, voitiin niiden tiedot yhdistää lehdistötiedotteissa ja antaa kuvan varsin suuresta hankkeesta. Tämän vuoksi mistään lähteestä ei löydy erikseen tietoa kummankaan tuulipuiston arvioiduista vuosituotannoista. Tiedossa on vain vuosituotannon yhteisarvio 587 gigawattituntia. Tämä arvo on tässä artikkelissa paremman tiedon puuttuessa jaettu tuulivoimapuistojen kapasiteettien suhteessa. Tällöin on päädytty arvioon 379,45 gigawattituntia. Tämä on perusteltua myös siksi, että kummassakin käytetään samantyyppisiä tuulivoimaloita. Tämä tulisi korvata tarkemmalla tiedolla, kunhan siihen löytyy lähteitä.
  2. ↑ a b Koska tuulivoimapuistoihin Louhukangas ja Möksy oltiin alkuun ajateltu 4 MW Platform-luokan tuulivoimaloita, on viime hetken muutos EnVentus-luokan tuulivoimaloihin jäänyt vähälle huomiolle. Niistä Vestas V162-6.0MW on vuonna 2023 poistuvaa mallia ja Vestas V162-6.2MW tuotannossa olevaa mallia. Ilmoitettujen kapasiteettiarvojen valossa vaikuttaa siltä, että niitä molempia on hankittu rakenteilla olleisiin tuulipuistoihin. Suoria lähteitä asian varmistamiseksi ei vielä ole julkaistu (tammikuun 2024 tilanne), mutta kun ne julkaistaan, voidaan tämä huomio poistaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Weeks, Nadia: Finland’s Ilmatar Energy ready to build 216MW wind complex windpowermonthly.com. 5.8.2021. Windpower Monthly. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Möksy ja Louhukangas ilmatar.fi. 2024. Helsinki: Ilmatar Energy Oy. Viitattu 2.2.2024.
  3. ↑ a b c d Louhun—Möksyn tuulivoimahanke (Alajärvi, Kyyjärvi) (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus (osa I), s. 19–20, 192–233) ymparisto.fi. 3.3.2014. Helsinki: Ilmatar / Ramboll. Viitattu 2.2.2024.
  4. ↑ a b c d e Louhukankaan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2024.
  5. ↑ a b Tuulivoimapuistot Louhukangas ja Möksy, Alajärvi afry.com. Helsinki: AFRY AB. Viitattu 2.2.2024.
  6. ↑ a b c d Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 31.12.2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 2.2.2024.
  7. ↑ a b c d Rintamaa, Tuomo: Alajärven uusi tuulivoimala otettiin käyttöön – seuraavaksi otetaan askelia hybridipuistoa kohti yle.fi. 9.1.2024. Helsinki: YLE. Viitattu 2.2.2024.
  8. ↑ Möksy Louhukangas www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
  9. ↑ a b Vestas V162/6.2MW www.thewindpower.net. 18.12.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Ilmatar hankki Alajärven tuulivoimahankkeet kokonaan omistukseensa rakennuslehti.fi. 29.9.2020. Helsinki: Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy. Viitattu 3.2.2024.
  11. ↑ Louhun—Möksyn tuulivoimahanke (Alajärvi, Kyyjärvi) (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, s. 7–8, 22–24) ymparisto.fi. 8.8.2013. Helsinki: Ilmatar / Ramboll. Viitattu 2.2.2024.
  12. ↑ a b Louhun-Möksyn tuulivoimahanke, Alajärvi ja Kyyjärvi (YVA-selostus) ymparisto.fi. 27.5.2019. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 2.2.2024.
  13. ↑ Yhteysviranomaisen lausunto Louhu-Möksyn tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta (PDF) (Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, s. 1–10, 22–32) ymparisto.fi. 9.7.2014. Vaasa: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 2.2.2024.
  14. ↑ Asianajotoimisto Mäkitalo: Tuulivoimaa koskevaa oikeuskäytäntöä 2015–2018 (PDF) (s. 96, )) tuulivoimayhdistys.fi. Helsinki: Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 2.2.2024.
  15. ↑ Tuulivoimaosayleiskaava (Alajärvi, Louhukangas) (Muu pää­tös 2813/​2017) kho.fi. 13.6.2017. Helsinki: KHO. Viitattu 2.2.2024.
  16. ↑ a b Maankäyttö ja rakentaminen – Rakennuslupapäätöksestä poikkeaminen, jne. (KHO:2023:67) kho.fi. 29.6.2023. Helsinki: KHO. Viitattu 2.2.2024.
  17. ↑ a b Vestas V162/6.0MW www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  18. ↑ KHO hylkäsi valitukset – Alajärven tuulivoimalapuistot pyritään toteuttamaan ensi tilassa! jpnews.fi. 14.6.2017. JP-news. Viitattu 3.2.2024.
  19. ↑ Acquisition of 49% stake in Louhukangas and Möksy wind farms dittmar.fi. 9.8.2021. Helsinki: Dittmar & Indrenius. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  20. ↑ Ilmattaren hybridipuiston tuulivoimalat käyntiin täydellä teholla – seuraavaksi aurinkovoimaa ja energian varastointiratkaisu ilmatar.fi. 2024. Helsinki: Ilmatar Energy Oy. Viitattu 3.2.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Louhukankaan_tuulivoimapuisto&oldid=22179700”