Loiskasvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta.[1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla[2] tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Loiskasvilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasveissa, santelikasveissa ja rafflesiakasvien heimossa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi talvikki- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.

Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  2. Nimitys:haustorio. Tieteen termipankki. Viitattu 23.8.2019.
  3. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]