Loiskasvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta. [1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).

Loiskasvilajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasveissa, santelikasveissa ja rafflesiakasvien heimossa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi talvikki- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.

Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
  2. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö