Lohkoketju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lohkoketju on tekniikka, jonka ensimmäinen merkittävä toteutus tehtiin kryptovaluutta Bitcoinia varten. Satoshi Nakamoto julkaisi kuvauksen tästä artikkelissa Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System lokakuussa 2008. Jotkut näkevät lohkoketjun suurimpana teknologisena mullistuksena Internetin ilmestymisen jälkeen, toisten mukaan taas lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ovat liioiteltuja.[1] Maailman talousfoorumin raportin ennustuksen mukaan 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologioihin vuonna 2027.[2]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohkoketjun rakenne. Pääketju (musta) sisältää pisimmän ketjun lohkoja, ja se alkaa "alkulohkosta" (Genesis block, vihreä) päättyen nykyiseen lohkoon. Orpolohkot ja -haarat (Orphan block, violetti) ovat viallisia lohkoja ja ne esiintyvät pääketjun ulkopuolella.

Lohkoketjun tekniikassa toisilleen vieraat toimijat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti. Lohkoketju toteutetaan listana tai lokina transaktioista, joka jaetaan osallistujien kesken, jolloin sen voi todentaa monesta lähteestä ja koostaa sen perusteella tietokannan. Tekniikan ansiosta ketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa, vaikka he eivät tuntisi toisiaan.

Jokainen uusi lohko sisältää edeltävän lohkon tiivisteen. Jos lohkoketju on jostain kohdasta haarautunut kahdeksi niin voimaan jää se haara, jonka lohkojen yhteenlaskettu vaikeustaso on suurempi. Sen haaran lohkoja, joka ei jää voimaan, kutsutaan orpolohkoiksi. Jotta lohkoketjun historiaa voisi muuttaa, pitäisi ensin luoda uudelleen sekä se lohko, johon muutos tulee, että kaikki sen jälkeiset lohkot. Blockchain-tekniikoita käytetään aktiivisesti talouden eri alueilla, joten kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa vuosittain.[3]

Hyödyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohkoketjun hyötynä on että sen avulla päästään eroon erilaisista välikäsistä ja puolueettomista varmistajista. Lohkoketjulla voidaan siis lisätä luottamusta, kun tietokantaa voidaan ylläpitää ilman tietokantaa hallinnoivaa tahoa. Lisäksi jokaisella on pääsy katsomaan lohkoketjun sisältö ja jokainen transaktio tallentuu todistettavasti ja turvallisesti lohkoketjuun. Tieto on myös jäljitettävissä. Lohkoketjun hyötynä on myös, että tietokanta on hajautettuna samanaikaisesti useaan eri paikkaan, jolloin sitä on vaikea väärentää.[4]

Yleiset käyttökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetusti tuotetut digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, sähköiset omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset keskinäiset maksut ja autonomiset organisaatiot. Lohkoketjuja voidaan käyttää myös uusiutuvan sähkön ostamisessa ja myymisessä[5]. Lohkoketjun avulla voidaan varmistua siitä, että uusiutuvaa sähköä ostanut henkilö saa nimenomaan uusiutuvaa sähköä[6]. Lohkoketjuja voidaan käyttää myös kirjanpidossa, jossa teknologia muodostaa täydellisen "audit trailin", jolloin tilintarkastajan työ on helpompi.[7] Lohkoketjuteknologialla voidaan estää auton kilometrimittarin manipulointi.[8] Lohkoketjuteknologian avulla voidaan seurata tuotteen arvoketjua ja välttää väärennökset.[9]

Lohkoketjuteknologiaa voi käyttää myös tekstiviestillä ilman internetyhteyttä.[10]

IBM tarjoaa teknologiaa, jossa lohkoketjuteknologia on yhdistetty esineiden internetiin.[11]

Käyttöesimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Honeywellin GoDirect-alusta, joka yhdistää lentokoneiden osien ostajat ja myyjät[12]
  • Espanjalaisen pankin Banco Bilbao Vizcaya Argentarian lainasopimukset[13][14][15]
  • Matkanjärjestäjä TUIn hotellivaraukset on tallennettuna lohkoketjuihin[16]
  • Timanttikauppias De Beers seuraa timanttien alkuperää lohkoketjuteknologian avulla.[9]
  • Yhdysvaltalainen indie-elokuva No Postage Necessary jaeltiin lohkoketjuteknologiaa käyttäen.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://www.ft.com/content/3a9ef8d8-33d5-11e6-bda0-04585c31b153
  2. https://medium.com/@trustbar/10-of-total-gdp-to-be-stored-on-blockchain-by-2027-wef-report-49181ceada71
  3. Mitä sinun on tiedettävä blockchainista? SolarCoin.ru. 25.8.2018. Viitattu 14.6.2021. (venäjäksi)
  4. https://www.ekonomilehti.fi/lohkoketjujen-vallankumous/
  5. https://www.renewableenergyworld.com/articles/2018/02/blockchain-could-change-everything-for-energy.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. https://www.cnbc.com/2019/01/15/iberdrola-uses-blockchain-to-ensure-renewable-energy-supply.html
  7. https://www2.deloitte.com/mt/en/pages/audit/articles/mt-blockchain-a-game-changer-for-audit.html
  8. https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/blockchain-estaa-auton-kilometrimittarin-peukaloinnin-6633093
  9. a b https://www.cgi.fi/fi/blogi/lohkoketju-kertoo-tuotteesi-alkuperan
  10. https://www.bbva.com/en/blockchain-revives-sms/
  11. https://www.ibm.com/internet-of-things/trending/blockchain
  12. https://www.honeywell.com/newsroom/pressreleases/2018/12/honeywells-new-trading-business-uses-blockchain-technology-to-modernize-buying-and-selling-of-aviation-parts
  13. https://www.bbva.com/en/bbva-indra-deliver-worlds-first-blockchain-supported-corporate-loan/
  14. https://www.bbva.com/en/bbva-signs-world-first-blockchain-based-syndicated-loan-arrangement-with-red-electrica-corporacion/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. https://www.newsbtc.com/2018/12/17/porsche-blockchain-platform-loan/
  16. https://www.forbes.com/sites/bernardmarr/2018/12/07/the-amazing-ways-tui-uses-blockchain-to-revolutionize-the-travel-industry/#90da2071e7ff
  17. https://phys.org/news/2018-03-hollywood-blockchain-movie-piracy.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lohkoketju.