Lohjan satamarata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lohjan satamarata
Perustiedot
Reitti Ventelä–Pitkäniemi
Avattu 1928
Purettu 2020
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR
Tekniset tiedot
Pituus 5 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei

Lohjan satamarata oli noin viiden kilometrin pituinen rautatie, joka ulottui Lohjan rautatieasemalta Pitkäniemen teollisuusalueelle Lohjanharjun länsipuolelle.[1] Se rakennettiin vuosina 1927–1928.[1][2] Satamarata korvasi Lohjan sähkörautatien vuonna 1930, jolloin kaikki liikenne siirtyi satamaradalle.[2] Satamaradan liikenne koostui lähinnä tavarajunista, jotka kuljettivat lastia Pitkäniemen paperitehtaille. Radan varrella sijaitsi yksi asema, Tytyrin seisake (ent. Lohjan kauppala).

Tavarajunaliikenne päättyi satamaradalla vuonna 2010[3], jonka jälkeen sillä kulki vain satunnaista museojunaliikennettä. Lohjan Satamaratayhdistys, jonka tarkoitus oli muun muassa harjoittaa radalla museo- ja elämysliikennettä, oli olemassa vuosina 1998–2008.[4] Viimeinen satamaradalla kulkenut juna oli Keitele-museon järjestämä lättähattukyyti Rovastinkadun ylikulkusillan kupeeseen eli entiselle Tytyrin seisakkeelle elokuussa 2012. Sitä edelsi viikkoa aiemmin Tka7-veturilla radantarkastusajo, joka ajettiin Lohjanjärven liikennepaikalle asti. Tämän jälkeen Lohjanjärven liikennepaikalle ei enää ajettu.[5] Satamarata suljettiin seis-levyllä Lohjan rautatieasemalta keväällä 2013.[6] Virallisesti rataosa suljettiin 5. lokakuuta 2014, kun sen kunnossapito lopetettiin.[7] Perusteita lakkautukselle olivat muun muassa kunnossapitokustannukset ja ympäristölle haitallisten ratapölkkyjen ja muiden ratarakenteiden säilyttäminen käyttämättöminä luonnossa. Yhdelläkään alueen teollisella toimijalla ei ollut ajankohtaisia tarpeita rautatiekuljetuksille, vaikka yritykset toivoivatkin radan säilyttämistä. Vuoden 2018 katselmuksessa rata todettiin heikkokuntoiseksi, ja sen käyttöönotto olisi vaatinut vähintään päällysrakenteen uusimisen sekä muita nykyvaatimusten mukaisia päivityksiä.[8]

Kesäkuun alkupuoliskolla 2020 satamaradalle johtava vaihde purettiin Lohjan asemalta. Syksyllä 2020 rata purettiin kokonaan.[9] Tytyrin seisakkeen lähelle jätettiin kuitenkin lyhyt muistoraide ja vesiviskuri, eikä kalkkitehtaan kivistä lastauslaituria ja Mondille johtavaa raiteistoa purettu.lähde? Paikalle päätettiin rakentaa kivituhkapintainen pyöräilyn ja jalankulun väylä,[10][11] jota on kutsuttu myös Kaaribaanaksi.[12] Sen ensimmäinen osa Pitkäniemestä Lohjan museolle avattiin kesällä 2021. Seuraavana kesänä valmistui toinen osa museolta Ventelään,[13] Lempolantien liittymään asti.[14] Sen kokonaispituus on 4,5 kilometriä.[12] Vaikka uusi kulkuväylä rakennettiin, on rataosuuden alkuosa Lohjan rautatieasemalta entiselle Tytyrin seisakkeelle kaupungilla vain vuokralla,[10] ja se säilytetään kaavassa rautatiealueena esimerkiksi mahdollista kaupunkijunaa varten.[8]

Rata erotti Anttilan Moisiosta Joukahaisenkadun kohdalta lähtien Kurjenkadulle saakka.
Entisen Tytyrin seisakkeen kupeeseen jätettiin muistoksi 110 metriä kiskoja ja 1950-luvulla valmistunut vesiviskuri.[15]

Turvalaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohjan satamaradalla ei varsinaisesti ollut muita turvalaitteita kuin tasoristeyksiä. Tasoristeyksiä oli yhteensä neljä,[1] ja ne sijaitsivat Lempolantiellä, Kurjenkadulla ja Karstuntiellä. Siltoja rataosalla oli kolme.[1] Niistä yksi on Moisionkadun rautatiesilta, joka kunnostettiin puukantiseksi kevyen liikenteen sillaksi kesällä 2022.[16]

Lempolantien tasoristeys oli toteutettu puolipuomein, kevyen liikenteen kokopuomein sekä liikennevalo-ohjauksella. Varoituslaitoksen valkoinen valo ei ollut päällä jos liikennevalot toimivat, mutta tarpeen tullen punainen valo syttyi vilkkumaan, jos oli tulossa juna. Samalla liikennevalot vaihtuivat punaisiksi. Tämä tasoristeys on sijainnut kahdella eri paikalla, ennen nykyistä paikkaa se sijaitsi muutamia metrejä lähempänä Lohjanjärven liikennepaikkaa.

Karstuntien tasoristeys oli toteutettu puolipuomein sekä kevyen liikenteen kokopuomein. Karstuntie oli myös sijainnut kahdella paikalla, niin kuin edellä mainittu Lempolantie. Karstuntien vanha varoituslaitos oli toteutettu ääni- ja valovaroituslaittein. Karstuntien varoituslaitos kärsi usein toimintahäiriöistä. Esimerkiksi vuonna 2012 Lohjan satamaradalla ei ollut ollut ajoa vuoteen, minkä takia Karstuntien varoituslaitoksen puomit nousivat ennen kuin juna oli ollut ylikäytävällä asti. Ruoste kiskoissa oli sekoittanut virtapiirit, minkä takia tasoristeys saattaa tehdä erilaisia virheitä toiminnassa.

Kumpikin tasoristeyslaitos purettiin vuonna 2015, eikä sen jälkeen Lempolantiellä liikennevalotkaan olleet enää toiminnassa. Tasoristeyksien eteen oli sijoitettu junaa varten tasoristeysopastin, joka kertoo, onko varoituslaitos hälyttänyt tarpeeksi.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lohjan satamarata marraskuussa 2014.
    Lohjan satamarata marraskuussa 2014.
  • Satamaradan raiteet Mondin päässä.
    Satamaradan raiteet Mondin päässä.
  • Venteläntien ylittävä rautatiesilta.
    Venteläntien ylittävä rautatiesilta.
  • Lohjan satamaradan seislevy pystytettiin keväällä 2013. Seuraavana vuonna rataosa lakkautettiin virallisesti.
    Lohjan satamaradan seislevy pystytettiin keväällä 2013. Seuraavana vuonna rataosa lakkautettiin virallisesti.
  • ”Kaaribaanan” eli pyöräilyn ja jalankulun väylän rakennustöitä Anttilan ja Moision kaupunginosien rajalla toukokuussa 2022.
    ”Kaaribaanan” eli pyöräilyn ja jalankulun väylän rakennustöitä Anttilan ja Moision kaupunginosien rajalla toukokuussa 2022.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Lohjan satamaradan lakkauttaminen 23.8.2018. Liikennevirasto. Viitattu 31.1.2022.
  2. ↑ a b Salonen, Torsti: Lohjan satamaradan historiaa sci.fi. Arkistoitu 21.12.2022. Viitattu 24.12.2014.
  3. ↑ Lohjan teollisuusrata hiljeni täydellisesti lansi-uusimaa.fi. 2.11.2010. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 1.8.2015.
  4. ↑ Tasoristeys 1/2008 Resiina-lehti. Viitattu 12.1.2024.
  5. ↑ Nieminen, Juha: Välillä Lohja–Lohjanjärvi vaunut.org. 11.8.2012. Viitattu 27.6.2020.
  6. ↑ Tasoristeys 3/2013 Resiina-lehti. Viitattu 27.6.2020.
  7. ↑ Voutilainen, Jarkko & Peni-Nyman, Anniina: Vähäliikenteiset radat (PDF) (s. 133–134) 2018. Helsinki: Liikennevirasto. Viitattu 27.6.2020.
  8. ↑ a b Lohja–Lohjanjärvi -rataosan lakkauttaminen, ratasuunnitelma Väylävirasto. 11.1.2019. Viitattu 22.12.2022.
  9. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Satamaradan purku alkoi Kotkantieltä – ensimmäisenä vuorossa tasoristeyskohdat, koko työ valmis joulukuussa Länsi-Uusimaa. 29.10.2020. Viitattu 2.12.2023.
  10. ↑ a b Moisionkadun alikulkusillan muuttaminen kevyenliikenteen sillaksi v. 2022 hankintailmoitukset.fi. 14.3.2022. Viitattu 29.6.2023.
  11. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Satamarata puretaan vielä tämän vuoden aikana – Pitkäniemestä Lohjan museolle päässee ”baanaa” pitkin jo ensi keväänä (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 6.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  12. ↑ a b Harju, Essi: Lohjan Kaaribaanan uusi päällyste ilahduttaa erityisesti pyöräilijöitä (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 9.3.2023. Viitattu 29.6.2023.
  13. ↑ Peltoniemi, Esta: Lohjan satamaradan paikalle rakennettu kaaribaana on nyt käyttövalmis (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 3.8.2022. Viitattu 29.6.2023.
  14. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Kaaribaanan 20 tonnia painava kunnostettu silta asennettiin tiistaina paikoilleen Moisiolla – koko baana viimeistelytöineen valmis heinäkuussa (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 7.6.2022. Viitattu 29.6.2023.
  15. ↑ Henriksson, Hanna: 110 metriä kiskoja ja vesiviskuri muistuttavat Lohjan satamaradasta (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 21.9.2021. Viitattu 22.12.2022.
  16. ↑ Nurmilaakso, Jukka: Kaaribaanan 20 tonnia painava kunnostettu silta asennettiin tiistaina paikoilleen Moisiolla – koko baana viimeistelytöineen valmis heinäkuussa (Maksullinen artikkeli) Länsi-Uusimaa. 7.6.2022. Viitattu 29.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lohjan_satamarata&oldid=22110264”