Littoistenjärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Littoistenjärvi
Littoistenjärvi
Littoistenjärvi
Maanosa Eurooppa
Valtiot Suomi
Koordinaatit 60°27′17″N, 22°23′06″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Värioja
Järvinumero 82V043.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 36 m[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 6,84 km[2]View and modify data on Wikidata
Pinta-ala 1,48 km²
Tilavuus 2 956 930 m3[3]View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 2,03 m[3]View and modify data on Wikidata
Suurin syvyys 2,9 m[3] tai 2,03 m[3]View and modify data on Wikidata
Saaria 3
Kartta
Littoistenjärvi

Littoistenjärvi (ruots. Littois träsk) on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.

Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.[4]

Littoistenjärvi kärsii tyypillisistä liiallisen ravinnesaannin aiheuttamista ongelmista, joista pahimpia ovat syanobakteerien (sinilevä) massaesiintymät kesäkuukausina, uppokasvien kuten vesiruton liiallinen kasvu[5] ja jäänalaiset happikadot talvikuukausina. Ongelmat ovat vähentäneet alueen virkistyskäyttöä.

Littoistenjärveltä on myös löydetty ensimmäistä kertaa Suomessa haitallista tulokaslajia, lammikkia.[6][7]

Littoistenjärvellä on suoritettu hoitokalastusta vuodesta 2006.[8] Vuonna 2016 Littoistenjärveä pitkään tutkinut Jouko Sarvala suositti hoitotoimenpiteeksi kemiallista saostusta.[9] Keväällä 2017 järveen päästettiin polyalumiinikloridia fosforin saostamiseksi, ja ainakin alkuvaiheessa vesi on näyttänyt tavallista kirkkaammalta.[10] Kemiallisen saostuksen seurauksena järvestä nostettiin viisi tonnia kuollutta kalaa, enimmäkseen lahnaa.[11] Kemiallinen ratkaisu tiedettiin väliaikaiseksi, ja vuoden 2024 heinäkuussa järven tilan kerrottin jälleen heikentyneen sinilevän ja kasvillisuuden tultua takaisin. [12]

  1. Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri url puuttuu. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, MaanmittauslaitosUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Littoistenjärvi (82V043.1.001). Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. a b c d Järvi-meriwiki, Suomen ympäristökeskusView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:361126,0[vanhentunut linkki]
  5. http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:13729,0[vanhentunut linkki]
  6. Uusi tulokaslaji pyrkii Suomen luontoon Turun Sanomat. 27.9.2012. Viitattu 3.10.2012.
  7. Haitallista tulokaslajia kitkettiin Littoisissa Turun Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 3.10.2012.
  8. http://www.ts.fi/arkisto/haku.aspx?ts=1,0,0,0:0:537555,0[vanhentunut linkki]
  9. Pihlman, Olga: Littoistenjärven viimeinen parannuskeino voi löytyä kemiallisesta saostuksesta 16.6.2016. Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2017.
  10. Pihkala, Esko: Littoistenjärvi välkehtii nyt erityisen kirkkaana Turun Sanomat. 14.5.2017. Viitattu 14.5.2017.
  11. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005384886.html
  12. Mitä tapahtui Littoistenjärven "ihmeelle"? Kristallinkirkas vesi muuttui uimakelvottomaksi mtvuutiset.fi. 6.7.2024. Viitattu 6.7.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven rannalla sijaitseva verkatehtaan kellotorni
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.