Lillan Järnefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emmi Lilian (kutsumanimi Lillan tai Emsy) Järnefelt, sukunimi myöhemmin Aschberg ja Saxén (2. kesäkuuta 1902 Lohja15. marraskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen elokuvanäyttelijä, joka esiintyi 1920-luvulla useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa mykkäelokuvissa. Filmirooleissa hän esiintyi nimillä Lillan Järnefelt, Lilian Järnefelt, Lilian Järnefeld, Lilian Jaernefelt tai Lillan Järnefelt-Aschberg. Lillan Järnefelt oli 1920-luvulla ensimmäinen suomalainen naispuolinen filminäyttelijä, jolla oli takanaan ulkomaista filmiuraa. [1][2]

Lillan Järnefeltin vanhemmat olivat juristi, kirjailija ja filosofi Arvid Järnefelt (1861–1932) ja Emilia (Emmy) Fredrika o.s. Parviainen (1865–1937). Hänen sisaruksiaan olivat veli, diplomaatti Eero Järnefelt (1888–1970) sekä sisaret Liisa Rosenlew, myöhemmin Piipponen (1893–1978), Anna Katarina Järnefelt (1898-1899) ja Maija Boldemann, myöhemmin Salo, kirjailijanimeltään Maija Järnefelt (1900–1986). Lillan Järnefelt oli naimisissa Olof Sture Aschbergin (1899-1979) ja Volmar Ludvig Saxénin (1891-1956) kanssa. Hänellä oli kolme lasta ensimmäisestä ja yksi lapsi toisesta avioliitosta.[1]

Lillan Järnefelt työskenteli avustajana Tanskassa ja esiintyi pienissä osissa kolme kertaa Saksassa ja Itävallassa sekä kerran Tanskassa. Hän suoritti filmiopintoja Saksassa. Järnefelt oli vähällä päästä näyttelemään nuoren kreivitär Dohnan osaa 1924 valmistuneessa ruotsalaisessa elokuvassa Gösta Berlingin taru. Elokuvan ohjaaja Mauritz Stiller piti häntä osaan sopivimpana tarjolla olleista näyttelijättäristä ja osan harjoituksetkin olivat jo alkaneet, mutta sitten esitettiin vaatimus että niinkin kansallisen filmin kaikki osat oli esitettävä syntyperäisin ruotsalaisin voimin, ja osa siirrettiin ruotsalaiselle Greta Garbolle. Elokuvasta tuli tuolloin 19-vuotiaan Garbon läpimurto. Tunnetuin Lillan Järnefeltin filmirooleistaan oli Joel Rinteen kanssa Erkki Karun elokuvassa Nuori luotsi (1927). Elokuvan ulkokuvauksia tehtiin Suursaaressa sekä Porkkalan Rönnskärissä ja Järvössä. Satamakohtauksia kuvattiin Helsingissä. Nuoren luotsin kuvausten aikoihin Lillan Järnefelt asui ensimmäisen aviomiehensä, liikemies Olof Sture Aschbergin kanssa isosiskonsa Maija Järnefeltin ja tämän miehen, saksalais-ruotsalaisen liikemiehen Holger Boldemannin luona Tukholman Saltsjöbadenissa. Lillan Järnefelt ei saanut enää uusia elokuvarooleja Nuoren luotsin jälkeen.[1][3]

Lillan Järnefelt kuoli 39-vuotiaana Helsingissä jatkosodan aikana marraskuun 15. päivänä 1941 vaikeaan sairauteen. [1][4]

Elokuvarooleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gräfin Wy saksalaisessa elokuvassa Prater, Die Erlebnisse zweier Nähmädchen tai Pratertraum (Prater, Kahden ompelijattaren tarina), ohjaajana Itävalta-Unkarista kotoisin ollut Peter Paul Felner (1884 Budapest – 1927)[5], elokuva valmistui 1924, ensi-ilta oli Wienissä marraskuussa 1924 ja Berliinissä joulukuussa 1924, tuottajana Atlantic-Film/Westi-Film GmbH (Berlin)
  • Kreditoimaton rooli elokuvassa Das Goldene Kalb unkariksi Magdaléna két élete, (Kultainen vasikka ), ohjaaja Peter Paul Felner, valmistui 1924, ensi-ilta oli Wienissä tammikuussa 1925, Unkarissa ja Saksassa huhtikuussa 1925, tuottajana Atlantic Film, Westi-Film GmbH (Berlin)
  • Zofe elokuvassa Die Perücke eli La perruque eli The Wig (Peruukki), ohjaaja Berthold Viertel (1885 Wien – 1953 Wien)[6], valmistui 1924, ensi-ilta Berliinissä tammikuussa 1925, tuottajana Westi-Film GmbH (Berlin)
  • Laura elokuvassa Taiteilijakohtaloita eli Fra Piazza del Popolo eli Mists of the Past, ohjaaja tanskalainen Anders Wilhelm Sandberg (1887 Viborg, Tanska – 1938 Bad Nauheim, Saksa) [7], valmistui 1925, ensi-ilta Tanskassa marraskuussa 1925, Suomessa 1. tammikuuta 1926, tuottajana Nordisk Films Kompagni af (Tanska)
  • Annikki elokuvassa Nuori luotsi, ohjaaja Erkki Karu, elokuva valmistui 1927, ensi-ilta 1. tammikuuta 1928 Helsingissä