Liisa Lounila
Liisa Lounila (s. 1976 Helsinki) on suomalainen kuvataiteilija. Hän asuu Helsingissä mutta on oleskellut ja työskennellyt useita jaksoja New Yorkissa.[1]
Teosten tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lounila tekee sekä liikkuvan kuvan teoksia että maalauksia ja esineteoksia.[2] Hän on hyödyntänyt valokuva- ja videoteoksissaan erilaisia tekniikoita, jotka tuovat katsojan mukaan teoksen maailmaan: puna-viherlaseilla katsottavia anaglyfisiä kolmiulotteisia kuvia, View-Master-stereokuvia sekä liikkuvan kuvan “temps mort” -efektiä, jossa kamera tuntuu kiertävän pysäytettyä kohdetta.[3]
Perinteisten maalausten lisäksi Lounila tunnetaan muun muassa glitter-maalauksistaan. 2010-luvulla hän on esitellyt näyttelyissä hopeoituja ja palladiumilla päällystettyjä arkisia esineitä – esimerkiksi elintarvikkeiden kertakäyttöpakkauksia, kenkiä ja asusteita sekä seiniin liisteröityjä julistepinoja.[1][4] Lounilan taiteen estetiikkaa on kuvattu nostalgiseksi ja surumieliseksi. Hän on kiinnostunut "elämää suuremmista" tunteista, kapinallisuudesta, tyhjyydestä ja tiedostamattomista kokemuksista.[1][3]
Näyttelyitä ja julkisia esiintymisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liisa Lounila on esiintynyt yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla 2000-luvun alkupuolelta lähtien.[5] Paulon säätiö kutsui hänet pitämään näyttelyn Kuvataideakatemian galleriassa 2002. Näyttelyn kuratoi Leevi Haapala.[6] [7]
Lounila edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 2003 Pohjoismaisessa paviljongissa. Näyttelyn nimi oli Devil-may-care.[8] Vuonna 2014 Lounila oli Carnegie Art Award -palkintoehdokkaana.[9] Lounila teki Helsingin kaupungin tilauksesta muotokuvan entisestä apulaiskaupunginjohtajasta Hannu Penttilästä 2015. Teos on muodoltaan video, ja se sijoitettiin Helsingin kaupungintalolle.[10]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liisa Lounila on valmistunut taiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2005. Hän opiskellut myös elokuvateoriaa Helsingin yliopistossa sekä taidetta Lontoon Slade School of Fine Artissa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Liisa Lounila (Artists) Helsinki Contemporary. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Kotisivut Liisa Lounilan kotisivut.
- ↑ a b Liisa Lounila Checkpoint Leonardo. 2013. Checkpoint Leonardo -projekti / Jyväskylän taidemuseo. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ ”Liisa Lounila – Pian täällä”, Thank You for the Music, s. 68–69. Nykytaiteen museo Kiasma, 2012. ISBN 978-951-53-3399-5.
- ↑ a b CV – Liisa Lounila Helsinki Contemporary. Viitattu 12.3.2016.
- ↑ Toim. Leevi Haapala: Liisa Lounila: Ratkaiseva hetki. Paulon säätiö.
- ↑ Paulon säätiön kutsunäyttely paulo.fi. Arkistoitu 2.4.2015.
- ↑ Venetsian biennaali kuvataiteen kansainvälisen kentän portinvartijana ja Suomen osallistumisen problematiikka Jyväskylän yliopisto.
- ↑ Liisa Lounila Carnegie. Arkistoitu 2.4.2015.
- ↑ Hannu Penttilästä videomuotokuva kaupungintalolle Helsingin kaupunki. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 12.3.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liisa Lounilan kotisivut
- Liisa Lounila AV-arkin sivuilla
- Liisa Lounilan teoksia Kansallisgallerian kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
