Lihan terveysvaikutukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo lihan syönnin terveysvaikutuksista ihmisellä.

Ravitsevuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liha sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten runsaasti hyvälaatuista proteiinia, A- ja B-vitamiineja sekä hyvin imeytyvää hemi-rautaa[1], sinkkiä, B12-vitamiinia ja kaliumia[2].

Rauta on välttämätöntä elimistön hapenkuljetukselle ja aivojen kehitykselle[3]. Myös sinkkiä tarvitaan aivojen kehitykseen sekä myös DNA:n ja proteiinien valmistukseen, suvunjatkamiseen ja immuunijärjestelmän toimintaan[4][5][6]. Riittävä proteiininsaanti puolestaan pidentää keskimääräistä elinikää[7].

Vuonna 2017 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että naisilla, joiden keskimääräinen punaisen lihan kulutus oli alle 40 grammaa päivässä, esiintyi muita enemmän liian alhaisia sinkin, raudan, B12-vitamiinin ja kaliumin tasoja[2].

Lihan sisältämät lyhytketjuiset rasvahapot tehostavat immuunipuolustusta ja aineenvaihduntaa[8] sekä saattavat myös vähentää tulehdusta ja tulehduksellisten suolistosairauksien oireita[9]. On myös olemassa näyttöä siitä, että jo pieni määrä lihassa esiintyviä tyydyttyneitä keskipitkiä rasvahappoja ehkäisee insuliiniresistenssin syntyä[10].

Saantisuosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 julkaistuissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että sekä prosessoidun että punaisen lihan kulutus rajoitettaisiin terveyssyistä yhteensä puoleen kiloon kypsiä lihajalosteita ja lihaa viikossa, mikä vastaa 700–750 grammaa raakaa lihaa[11]. Perusteluna oli ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Mikael Fogelholmin mukaan se, että väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että vähemmän lihaa syövillä on hiukan pienempi kuolleisuus, ja että paljon prosessoitua punaista lihaa syövillä esiintyy hiukan enemmän sydän- ja verisuonitauteja, paksusuolensyöpää ja tyypin 2 diabetesta kuin niitä vähän syövillä.[12]

Tutkimustietoa lihan terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2019 metatutkimuksen, jonka mukaan teollisesti prosessoimattoman punaisen lihan kulutus ei nosta kokonaiskuolleisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen asti kertynyttä tutkimusnäyttöä ja siinä tarkasteltuihin 61 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä yli neljä miljoonaa tutkittavaa.[13]

Vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen prosessoimaton siipikarjan lihan annos korreloi noin 14 prosenttia pienemmän kuolleisuuden kanssa. Tuloksesta oltiin kuitenkin poistettu diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen.[14] Broilerinlihan muuta lihaa hieman suuremman kuolleisuutta laskevan vaikutuksen on ajateltu johtuvan osaksi siitä, että siinä on vähemmän rautaa[15][16].

Vuonna 2019 julkaistiin yhdysvaltalaistutkimus, jossa tutkittavia vertailtiin kulutetun lihamäärän sijaan sen perusteella, olivatko he lisänneet tai vähentäneet lihankulutustaan. Tuloksena oli, että niillä jotka olivat lisänneet päivittäin nauttimansa teollisesti prosessoidun sekä prosessoimattoman punaisen lihan yhteismäärää puolikkaalla tai sitä suuremmalla annoksella oli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus verrattun niihin, jotka olivat lisänneet kulutusta alle puolikkaalla annoksella. Toisaalta kulutuksen pienentämisellä ei havaittu olevan minkäänlaista vaikutusta kuolleisuuteen. Puolikas annos tarkoitti 43 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään punainen liha, mutta vain 7-23 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään prosessoitu punainen liha. Tutkimusaineistona käytettiin naisten osalta vuosina 1986–2010 suoritettua Nurses’ Health Study -tutkimusta ja miesten osalta vuosina 1986-2006 suoritettua Health Professionals Follow-up Study -tutkimusta.[17]

Maaeläinten lihaa syövät elävät kauemmin kuin ne, jotka eivät syö mitään lihaa. Tämä johtunee siitä, että maaeläinten liha sisältää ihmiselle tarpeellista proteiinia, rautaa ja sinkkiä sekä monia B-ryhmän vitamiineja. Vuonna 2013 julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa havaittiin, että broilerin tai kalkkunan lihan syöminen alentaa kuolemanriskiä tehokkaimmin, sillä riski on pienimmillään niillä, jotka syövät päivittäin keskimäärin 20-80 grammaa edellä mainituista eläimistä peräisin olevaa lihaa. Muuta lihaa kannattaa syödä lisäksi 10-80 grammaa päivässä.[18]

Aivoterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen lihan syöminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöreurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin pienempään esiintyvyyteen siten, että punaisen lihan nauttiminen näyttäisi vähentävän sairastumisriskiä 30 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 50 grammaa kohden[19].

Vuonna 2019 ilmestyneessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että siinä väestöneljänneksessä, joka nauttii eniten kananmunan ja lihan kaltaisia paljon fosfatidyylikoliinia sisältäviä ruoka-aineita, esiintyy 28 prosenttia vähemmän dementiaa kuin siinä neljänneksessä, joka nauttii niitä vähiten[20]. Lihaa syövillä esiintyy myös 17 prosenttia vähemmän aivohalvauksia siitä huolimatta, että he ovat lihavampia ja heillä on korkeampi verenpaine ja suuremmat kolesteroliarvot kuin niillä, jotka eivät syö lihaa[21].

Syövät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli vuonna 2015 muun kuin broilerin ja kalkkunan lihan "todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi"[22]. Arvio perustui 28 väestötutkimuksesta vuonna 2011 laadittuun tutkimusyhteenvetoon. Yhteenvedon mukaan analysoidut tutkimukset viittasivat siihen, että päivittäinen 100 gramman liha-annos lisäsi paksusuolen riskiä 17 prosentilla. Suurin osa kyseisistä tutkimuksista oli kuitenkin laadittu länsimaissa, eikä Aasian ja Tyynenmeren seudulla laadituissa tutkimuksissa löytynyt minkäänlaista yhteyttä lihankulutuksen ja paksusuolen syövän välillä.[23]

Asiasta saatu tutkimusnäyttö ei ole ollut yhdenmukaista myöskään länsimaissa, sillä lihaa syövillä esiintyi Iso-Britanniassa vuonna 2009 julkaistun väestötutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä, jotka eivät syöneet lihaa. Lihaa syövillä esiintyi toisaalta yhteensä 12 prosenttia enemmän muita syöpiä[24].

Ravinnon liian suuren rautapitoisuuden on ajateltu saattavan lisätä paksusuolen syövän riskiä sen vuoksi, että rauta muodostaa paksusuolessa vapaita radikaaleja[25]. Jos liha kypsennetään kovassa lämmössä paistamalla tai grillaamalla, sen pintaan muodostuu lisäksi jonkin verran heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä, jotka ovat syöpävaarallisia aineita. Broileriin ei liity yhtä usein tällaista riskiä, koska ihmisillä on tapana käyttää muuta lihaa grillaamiseen.[26].

Muun kuin broilerin ja kalkkunan lihan syönnin tiedetään lisäävän syöpäriskiä tietyntyyppisten hiirten ruuansulatuselimistössä. Kyseisten hiirten immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää sokeria vastaan, mikä aiheuttaa niillä syövälle altistavan tulehdusreaktion.[27]

Paksusuolen tulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 julkaistussa, 40–65-vuotiailla naisilla tehdyssä ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että erittäin runsas kalan ja lihan nauttiminen lisää riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen[28].

Diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt diabeteksen riskiä[29].

Painon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan paljon nahatonta broilerinlihaa syövät ovat usein tavallista hoikempia. Paljon punaista lihaa syövät ovat usein tavallista lihavampia etenkin, jos he nauttivat sen kanssa paljon verensokeria nopeasti nostavia ruoka-aineita. Ne, jotka nauttivat liha-aterialla tärkkelyksen sijaan esimerkiksi vihanneksia, ovat puolestaan keskimääräistä hoikempia.[30].

Sydänterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin kuitenkin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[31].

Yhdysvaltalainen hampurilainen

Vuonna 2020 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä viidenneksellä yhdysvaltalaisia miehiä, joka nauttii useimmin (teollisesti prosessoimatonta) punaista lihaa sisältävän aterian, hampurilaisen tai vastaavaa, esiintyy 24 prosenttia enemmän sydäninfarkteja kuin sillä viidenneksellä, joka nauttii kaikkein harvimmin punaista lihaa sisältäviä aterioita tai välipaloja. Niillä, jotka nauttivat päivittäin valkoista kalanlihaa sisältävää ruokaa, esiintyy jopa 54 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, jotka syövät sen sijaan punaista lihaa sisältävää ruokaa. Tummaa kalanlihaa sisältäviä ruokia nauttivilla esiintyi 2000-luvulla kuitenkin jopa 46 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia. Tumman kalanlihan nauttiminen ennen 2000-lukua sitä vastoin lisäsi sydänkohtauksia. Ilmiö saattaa selittyä valkoisen kalanlihan osalta sillä, että sitä nautitaan nykyisin usein leivitettyjen kalapuikkojen kaltaisena teollisena valmisruokana. Tutkimuksessa ei selvitetty kulutusmääriä eikä riski kasvanut punaista lihaa sisältävien aterioiden osalta myöskään lineaarisesti syömiskertojen lisääntyessä.[32]

Tutkimustietoa teollisesti prosessoidun lihan terveysvaikutuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihajalosteiden säilyvyyttä on yleensä parannettu savustamalla ja/tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa[33]. Esimerkiksi valmismarinoidut lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta,[34] joita epäillään syyllisiksi niiden haitallisiin terveysvaikutuksiin[35]. Suurin osa suomalaisesta broilerinlihasta myydään teollisesti marinoituna[36].

Kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmismarinoidun lihan, makkaran, kinkun, pekonin ja muiden teollisesti säillöttyjen lihavalmisteiden käyttö lisää kuolemanriskiä vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan. Kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät pyritiin ottamaan huomioon havaittiin, että kuolemanriski oli 10 prosenttia suurempi, jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, ja 20 prosenttia suurempi, jos määrä oli 80-160 grammaa. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä.[2] Syyksi tulokseen on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten nitraattia ja fosfaattia[37] sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.[2]

Myös vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen teollisesti säilöttyjen lihajalosteiden ja punaisen lihan yhteenlaskettu laskennallinen annos korreloi keskimäärin 10 prosentin suuruisen kuolleisuuden lisäyksen kanssa. Tuloksesta oltiin kuitenkin poistettu margariininkäytön, diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen.[38]

Syöpä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää[39]. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti.[40] Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi. Moniin kansallisiin terveyssuosituksiin lisättiin kehotus rajoittaa lihajalosteiden käyttöä[41]. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ei ole kuitenkaan liitetty tällaista kehotusta[42].

Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella[43].

Aivoterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihajalosteiden nauttiminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöreurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin suuremman esiintyvyyteen kanssa siten, että lihajalosteiden nauttiminen näyttäisi lisäävän sairastumisriskiä yli 50 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 25 grammaa kohden[44].

Sydän- ja verisuonisairaudet =[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, että paljon teollisesti prosessoituja eli säilöttyjä lihajalosteita nauttivilla esiintyi muita enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta[45].

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä[46].

Vuonna 2014 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa, jossa oli mukana 37 000 miestä, havaittiin että lihajalosteet lisäsivät sydämen vajaatoiminnan riskiä[47].

Diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä. Myös diabeteksen riski lisääntyi.[46]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uudet ravitsemussuositukset: ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005. https://asiakas.kotisivukone.com/files/luontoemo.kotisivukone.com/tiedostot/suomalaisetravitsemussuositukset.pdf
  2. a b c d Olivia Lerche: Diet warning: Avoiding red meat could have THIS unwanted side effect Express.co.uk. 30.8.2017. Viitattu 2.10.2020. (englanniksi)
  3. Ravitsemus | Vakava raudanpuutos voi aiheuttaa ongelmia oppimisessa – Asiantuntijat kertovat, mihin lapsen ruokavaliossa on hyvä kiinnittää huomiota Helsingin Sanomat. 10.8.2020. Viitattu 3.9.2020.
  4. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä HS ei löytynyt
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ktl ei löytynyt
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä hmdb ei löytynyt
  7. Yoko Narasaki, Yusuke Okuda, Linda W Moore, Amy S You, Ekamol Tantisattamo, Jula K Inrig: Dietary protein intake, kidney function, and survival in a nationally representative cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, 19.3.2021, nro nqab011. doi:10.1093/ajcn/nqab011. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  8. Maratoonarin suolistobakteeri teki hiiristä himojuoksijoita – mikrobit halutaan valjastaa kuntoilun ja painonhallinnan avuksi yle.fi. Viitattu 12.4.2021.
  9. 12 Health and Nutrition Benefits of Zucchini Healthline. 19.2.2019. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  10. Small Amounts of Dietary Medium-Chain Fatty Acids Protect Against Insulin Resistance During Caloric Excess in Humans. https://diabetes.diabetesjournals.org/content/70/1/91.abstract
  11. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, sivu 22 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  12. Petra Sneck: Uusi tutkimus väittää, että punainen liha onkin terveellisempää kuin on luultu - suomalainen professori tyrmää: Tuloksia tulkittu väärin Iltalehti. 2.10.2019. Viitattu 8.9.2021.
  13. Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Gordon H. Guyatt, Robin W. M. Vernooij, Regina El Dib, Kevin Cheung: Red and Processed Meat Consumption and Risk for All-Cause Mortality and Cardiometabolic Outcomes: A Systematic Review and Meta-analysis of Cohort Studies. Annals of Internal Medicine, 19.11.2019, nro 171, s. 703–710. PubMed:31569213. doi:10.7326/M19-0655. ISSN 1539-3704. Artikkelin verkkoversio.
  14. Hyunju Kim, Laura E. Caulfield, Vanessa Garcia‐Larsen, Lyn M. Steffen, Josef Coresh, Casey M. Rebholz: Plant‐Based Diets Are Associated With a Lower Risk of Incident Cardiovascular Disease, Cardiovascular Disease Mortality, and All‐Cause Mortality in a General Population of Middle‐Aged Adults, Taulukko S6. Journal of the American Heart Association, 20.8.2019, nro 8, s. e012865. PubMed:31387433. doi:10.1161/JAHA.119.012865. Artikkelin verkkoversio.
  15. Fineli
  16. Fineli
  17. Yan Zheng, Yanping Li, Ambika Satija, An Pan, Mercedes Sotos-Prieto, Eric Rimm: Association of changes in red meat consumption with total and cause specific mortality among US women and men: two prospective cohort studies. BMJ, 12.6.2019, nro 365, s. l2110. PubMed:31189526. doi:10.1136/bmj.l2110. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  18. Meat consumption and mortality - results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. Taulukko 2.
  19. Huifeng Zhang, Darren C Greenwood, Harvey A Risch, David Bunce, Laura J Hardie, Janet E Cade: Meat consumption and risk of incident dementia: cohort study of 493,888 UK Biobank participants. The American Journal of Clinical Nutrition, 22.3.2021, nro nqab028. doi:10.1093/ajcn/nqab028. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  20. Liha ja kananmuna voivat pienentää dementiariskiä – suomalaistutkija: ”Näiden välillä on havaittu yhteys” Ilta Sanomat. 7.8.2019. Viitattu 14.3.2020.
  21. Being vegetarian 'lowers heart disease risk but increases chance of stroke'. 4.9.2019. https://www.theguardian.com/society/2019/sep/04/being-vegetarian-lowers-heart-disease-risk-but-increases-chance-of-stroke
  22. List Of Classifications, Volumes 1-122 monographs.iarc.fr.
  23. Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee: Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2019, nro 18, s. 1812–1824. doi:10.1111/1541-4337.12501. ISSN 1541-4337. Artikkelin verkkoversio. en
  24. Timothy J. Key, Paul N. Appleby, Elizabeth A. Spencer, Ruth C. Travis, Andrew W. Roddam, Naomi E. Allen: Cancer incidence in vegetarians: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC-Oxford). The American Journal of Clinical Nutrition, 2009-05, nro 5, s. 1620S–1626S. PubMed:19279082. doi:10.3945/ajcn.2009.26736M. ISSN 1938-3207. Artikkelin verkkoversio.
  25. Does Dietary Fiber Affect the Levels of Nutritional Components after Feed Formulation? Sivut 1-2
  26. Li­ha ja syö­pä­ris­ki
  27. A red meat-derived glycan promotes inflammation and cancer progression.
  28. Prévost Jantchou, Sophie Morois, Françoise Clavel-Chapelon, Marie-Christine Boutron-Ruault, Franck Carbonnel: Animal protein intake and risk of inflammatory bowel disease: The E3N prospective study. The American Journal of Gastroenterology, 2010-10, nro 10, s. 2195–2201. PubMed:20461067. doi:10.1038/ajg.2010.192. ISSN 1572-0241. Artikkelin verkkoversio.
  29. Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.
  30. Choice of Protein- and Carbohydrate-Rich Foods May Have Big Effects on Long-Term Weight Gain Tufts Now. 9.4.2015. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  31. Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.
  32. Laila Al-Shaar, Ambika Satija, Dong D. Wang, Eric B. Rimm, Stephanie A. Smith-Warner, Meir J. Stampfer: Red meat intake and risk of coronary heart disease among US men: prospective cohort study. BMJ, 2.12.2020, nro 371, s. m4141. PubMed:33268459. doi:10.1136/bmj.m4141. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
  33. Tuuli Lindgren: Syötkö liikaa terveydelle vaarallisia lihajalosteita? Nämä kaikki lihat lasketaan prosessoiduiksi mtvuutiset.fi. 27.10.2015. Viitattu 18.2.2020.
  34. Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. 3.9.2009. Viitattu 18.2.2020.
  35. Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.
  36. Tehdaspakattu marinadikaan ei miellytä kaikkia yle.fi. Viitattu 18.2.2020.
  37. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Processed.red.meat-higher.risk.of.heart.failure ei löytynyt
  38. Hyunju Kim, Laura E. Caulfield, Vanessa Garcia‐Larsen, Lyn M. Steffen, Josef Coresh, Casey M. Rebholz: Plant‐Based Diets Are Associated With a Lower Risk of Incident Cardiovascular Disease, Cardiovascular Disease Mortality, and All‐Cause Mortality in a General Population of Middle‐Aged Adults, Taulukko S6. Journal of the American Heart Association, 20.8.2019, nro 8, s. e012865. PubMed:31387433. doi:10.1161/JAHA.119.012865. Artikkelin verkkoversio.
  39. Sun Jin Hur, Yohan Yoon, Cheorun Jo, Jong Youn Jeong, Keun Taik Lee: Effect of Dietary Red Meat on Colorectal Cancer Risk—A Review. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2019, nro 18, s. 1812–1824. doi:10.1111/1541-4337.12501. ISSN 1541-4337. Artikkelin verkkoversio. en
  40. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Yle.Jopa.40.prosenttia.syövistä ei löytynyt
  41. Q&A on the carcinogenicity of the consumption of red meat and processed meat who.int.
  42. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  43. Bradley C. Johnston, Dena Zeraatkar, Mi Ah Han, Robin W.M. Vernooij, Claudia Valli, Regina El Dib: Unprocessed Red Meat and Processed Meat Consumption: Dietary Guideline Recommendations From the Nutritional Recommendations (NutriRECS) Consortium. Annals of Internal Medicine, 1.10.2019, nro 171, s. 756–764. doi:10.7326/M19-1621. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio.
  44. Huifeng Zhang, Darren C Greenwood, Harvey A Risch, David Bunce, Laura J Hardie, Janet E Cade: Meat consumption and risk of incident dementia: cohort study of 493,888 UK Biobank participants. The American Journal of Clinical Nutrition, 22.3.2021, nro nqab028. doi:10.1093/ajcn/nqab028. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  45. Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.
  46. a b Renata Micha; Sarah K. Wallace; Dariush Mozaffarian: Red and Processed Meat Consumption and Risk of Incident Coronary Heart Disease, Stroke, and Diabetes Mellitus 2010. Circulation, American Heart Association. Viitattu 17.6.2013.
  47. Processed red meat linked to higher risk of heart failure, death in men 12.6.2014. Science Daily. Viitattu 16.6.2014.