Lihan terveysvaikutukset

Tämä artikkeli kertoo lihan syönnin terveysvaikutuksista ihmisellä.

Ravitsevuus

Liha sisältää monia tärkeitä ravintoaineita kuten runsaasti hyvälaatuista proteiinia, A- ja B-vitamiineja sekä hyvin imeytyvää hemi-rautaa, sinkkiä, B12-vitamiinia, kaliumia ja fosfatyydikoliinia.

Rauta on välttämätöntä elimistön hapenkuljetukselle ja aivojen kehitykselle. Myös sinkkiä tarvitaan aivojen kehitykseen sekä myös DNA:n ja proteiinien valmistukseen, suvunjatkamiseen ja immuunijärjestelmän toimintaan. Riittävä proteiininsaanti puolestaan pidentää keskimääräistä elinikää.

Lihan sisältämät lyhytketjuiset rasvahapot tehostavat lisäksi immuunipuolustusta ja aineenvaihduntaa sekä saattavat myös vähentää tulehdusta ja tulehduksellisten suolistosairauksien oireita. On myös olemassa näyttöä siitä, että jo pieni määrä lihassa esiintyviä tyydyttyneitä keskipitkiä rasvahappoja ehkäisee insuliiniresistenssin syntyä.

Vuonna 2017 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että naisilla, joiden keskimääräinen punaisen lihan kulutus oli alle 40 grammaa päivässä, esiintyi muita enemmän liian alhaisia sinkin, raudan, B12-vitamiinin ja kaliumin tasoja. Etenkin naudanlihassa on runsaasti tärkeitä ravintoaineita. Vuonna 2023 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että naudanlihaa syövät nuoret saivat ravinnosta vähintään 10 prosenttia muita enemmän rautaa, kaliumia, koliinia, B12-vitamiinia ja sinkkiä ja heidän joukossaan oli myös vähemmän folaatin- ja B6-vitamiinin puutteesta kärsiviä.

Suosituksia

Vuonna 2014 julkaistuissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa suositellaan, että sekä prosessoidun että punaisen lihan kulutus rajoitettaisiin terveyssyistä yhteensä puoleen kiloon kypsiä lihajalosteita ja lihaa viikossa, mikä vastaa 700–750 grammaa raakaa lihaa. Perusteluna oli ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtajan Mikael Fogelholmin mukaan se, että väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että vähemmän lihaa syövillä on hiukan pienempi kuolleisuus, ja että paljon prosessoitua punaista lihaa syövillä esiintyy hiukan enemmän sydän- ja verisuonitauteja, paksusuolensyöpää ja tyypin 2 diabetesta kuin niitä vähän syövillä.

Tutkijat ovat kritisoineet ravitsemussuositusten lihansyöntirajoituksia tieteeseen perustumattomiksi. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2019 metatutkimuksen, jonka mukaan teollisesti prosessoimattoman punaisen lihan kulutus ei nosta kokonaiskuolleisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen asti kertynyttä tutkimusnäyttöä ja siinä tarkasteltuihin 61 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä yli neljä miljoonaa tutkittavaa. Samana vuonna julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että myös prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella.

Yli tuhannen tutkijan allekirjoittamassa Dublinin julistuksessa todetaan, että lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden säännöllinen nauttiminen edistää tieteellisen näytön mukaan terveyttä. Etenkään lasten, nuorten, hedelmällisessä iässä olevien naisten, vanhusväestön sekä kroonisia sairauksia potevien ei pitäisi luopua eläinperäisestä ravinnosta, koska se sisältää sellaisia terveyttä suojaavia aineita, joista vallitsee puutoksia jopa korkean elintason maissa.

Tutkimustietoa lihan terveysvaikutuksista

Kuolleisuus

Maaeläinten lihaa syövät elävät kauemmin kuin ne, joiden ruokavalioon se ei kuulu. Tämä johtunee siitä, että maaeläinten liha sisältää ihmiselle tarpeellista proteiinia, rautaa ja sinkkiä sekä monia B-ryhmän vitamiineja.

Vuonna 2013 julkaistussa laajassa väestötutkimuksessa havaittiin, että siipikarjan lihan syöminen alentaa kuolemanriskiä tehokkaimmin, sillä riski on pienimmillään niillä, jotka syövät päivittäin keskimäärin 20-80 grammaa siipikarjaa. Niin sanottua punaista lihaa kannattaa syödä lisäksi 10-80 grammaa päivässä.

Vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen siipikarjan teollisesti prosessoimaton liha-annos korreloi noin 14 prosenttia pienemmän kuolleisuuden kanssa. Tuloksesta oltiin kuitenkin poistettu diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen. Broilerinlihan muuta lihaa hieman suuremman kuolleisuutta laskevan vaikutuksen on ajateltu johtuvan osaksi siitä, että siinä on vähemmän rautaa.

Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että runsas punaisen kulutus lisäisi kuolemanriskiä. Kansainvälinen tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2019 kuitenkin metatutkimuksen, jonka mukaan teollisesti prosessoimattoman punaisen lihan kulutus ei nosta kokonaiskuolleisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin siihen asti kertynyttä tutkimusnäyttöä ja siinä tarkasteltuihin 61 tutkimukseen oli osallistunut yhteensä yli neljä miljoonaa tutkittavaa.

Vuonna 2019 julkaistiin yhdysvaltalaistutkimus, jossa tutkittavia vertailtiin kulutetun lihamäärän sijaan sen perusteella, olivatko he lisänneet tai vähentäneet lihankulutustaan. Tuloksena oli, että niillä jotka olivat lisänneet päivittäin nauttimansa teollisesti prosessoidun sekä prosessoimattoman punaisen lihan yhteismäärää puolikkaalla tai sitä suuremmalla annoksella oli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus verrattun niihin, jotka olivat lisänneet kulutusta alle puolikkaalla annoksella. Kulutuksen pienentämisellä ei havaittu kuitenkaan olevan minkäänlaista vaikutusta kuolleisuuteen. Puolikas annos tarkoitti 43 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään punainen liha, mutta vain 7-23 grammaa, jos kyseessä oli pelkästään prosessoitu punainen liha. Tutkimusaineistona käytettiin naisten osalta vuosina 1986–2010 suoritettua Nurses’ Health Study -tutkimusta ja miesten osalta vuosina 1986-2006 suoritettua Health Professionals Follow-up Study -tutkimusta.

Aivoterveys

Punaisen lihan syöminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöseurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin pienempään esiintyvyyteen siten, että punaisen lihan nauttiminen näyttäisi vähentävän sairastumisriskiä 30 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 50 grammaa kohden.

Vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten prosessoimatonta punaista lihaa syövät miehet menestyivät kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin sitä vähiten syövät. Eniten prosessoitua punaista lihaa syövät menestyivät toisaalta heikommin kuin sitä vähiten syövät. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.

Lihaa syövillä esiintyy myös 17 prosenttia vähemmän aivohalvauksia siitä huolimatta, että he ovat lihavampia ja heillä on korkeampi verenpaine ja suuremmat kolesteroliarvot kuin niillä, jotka eivät syö lihaa.

Paksusuolen syöpä

Ravinnon liian suuren rautapitoisuuden on ajateltu saattavan lisätä paksusuolen syövän riskiä sen vuoksi, että rauta muodostaa paksusuolessa vapaita radikaaleja. Kuumalla pannulla paistetun tai grillatun lihan pintaan muodostuu lisäksi jonkin verran syöpävaarallisia heterosyklisiä amiineja ja polyaromaattisia hiilivetyjä.

WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli vuonna 2015 punaisen lihan eli muun kuin muuta lihaa niukemmin rautaa sisältävän broilerin ja kalkkunan lihan "todennäköisesti syöpää aiheuttaviksi". Arvio perustui 28 väestötutkimuksesta vuonna 2011 laadittuun tutkimusyhteenvetoon, jossa havaittiin, että jokainen päivittäinen 100 gramman annos punaista lihaa lisäsi paksusuolen riskiä 17 prosentilla. Suurin osa tarkastelluista tutkimuksista oli laadittu länsimaissa. Aasian ja Tyynenmeren seudulla laadituissa tutkimuksissa ei löytynyt minkäänlaista yhteyttä punaisen lihan kulutuksen ja paksusuolen syövän välillä.

Lihasyönnin ja syövän välisestä yhteydestä saatu tutkimusnäyttö ei ole ollut yhdenmukaista myöskään länsimaissa, sillä lihaa syövillä esiintyi Britanniassa vuonna 2009 julkaistun väestötutkimuksen mukaan lähes 30 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä, jotka eivät syöneet mitään lihaa. Lihaa syövillä esiintyi toisaalta yhteensä 12 prosenttia enemmän muita syöpiä.

Muun kuin broilerin ja kalkkunan lihan syönnin tiedetään lisäävän syöpäriskiä tietyntyyppisten hiirten ruuansulatuselimistössä. Kyseisten hiirten immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää erästä punaisesta lihasta löytyvää sokeria vastaan, mikä aiheuttaa niillä syövälle altistavan tulehdusreaktion.

Paksusuolen tulehdus

Vuonna 2010 julkaistussa, 40–65-vuotiailla naisilla tehdyssä ranskalaistutkimuksessa havaittiin, että erittäin runsas kalan ja maaeläinten lihan nauttiminen lisää riskiä sairastua haavaiseen paksusuolen tulehdukseen.

Diabetes

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt diabeteksen riskiä.

Vuonna 2023 julkaistussa satunnaistettujen interventiotutkimusten yhteenvedossa havaittiin, että punaisen lihan nauttiminen vähentää aterianjälkeistä verensokerin nousua, eikä sillä ole merkitsevää vaikutusta muihin kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin.

Painon kehitys

Vuonna 2015 julkaistun laajan tutkimuksen mukaan paljon nahatonta broilerinlihaa syövät ovat usein tavallista hoikempia. Paljon punaista lihaa syövät ovat usein tavallista lihavampia etenkin, jos he nauttivat sen kanssa paljon verensokeria nopeasti nostavia ruoka-aineita. Ne, jotka nauttivat liha-aterialla tärkkelyksen sijaan esimerkiksi vihanneksia, ovat puolestaan keskimääräistä hoikempia..

Sydänterveys

Väestöseurantutkimuksissa on havaittu, että niillä, joiden veressä esiintyy runsaasti klupanodonihappoa (DPA) esiintyy 36 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Muun muassa lihassa esiintyvällä DPA:lla vaikuttaisi olevan esimerkiksi verihiutaleiden kasautumista ehkäisevää spesifiä vaikutusta.

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, ettei teollisesti prosessoimaton liha lisännyt sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Yhdysvaltalainen hampurilainen

Vuonna 2020 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä viidenneksellä yhdysvaltalaisia miehiä, joka nauttii useimmin (teollisesti prosessoimatonta) punaista lihaa sisältävän aterian, hampurilaisen tai vastaavaa, esiintyy 24 prosenttia enemmän sydäninfarkteja kuin sillä viidenneksellä, joka nauttii kaikkein harvimmin punaista lihaa sisältäviä aterioita tai välipaloja. Niillä, jotka nauttivat päivittäin valkoista kalanlihaa sisältävää ruokaa, esiintyy jopa 54 prosenttia enemmän sydänkohtauksia kuin niillä, jotka syövät sen sijaan punaista lihaa sisältävää ruokaa. Tummaa kalanlihaa sisältäviä ruokia nauttivilla esiintyi 2000-luvulla kuitenkin jopa 46 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia. Tumman kalanlihan nauttiminen ennen 2000-lukua sitä vastoin lisäsi sydänkohtauksia. Ilmiö saattaa selittyä valkoisen kalanlihan osalta sillä, että sitä nautitaan nykyisin usein leivitettyjen kalapuikkojen kaltaisena teollisena valmisruokana. Tutkimuksessa ei selvitetty kulutusmääriä eikä riski kasvanut punaista lihaa sisältävien aterioiden osalta myöskään lineaarisesti syömiskertojen lisääntyessä.

Tutkimustietoa teollisesti prosessoidun lihan terveysvaikutuksista

Lihajalosteiden säilyvyyttä on yleensä parannettu savustamalla ja/tai lisäämällä niihin muitakin säilyvyyttä parantavia aineita kuin suolaa. Esimerkiksi valmismarinoidut lihasuikaleet saattavat sisältää jopa 16 erilaista lisäainetta, joita epäillään syyllisiksi niiden haitallisiin terveysvaikutuksiin. Suurin osa suomalaisesta broilerinlihasta myydään teollisesti marinoituna.

Kuolleisuus

Valmismarinoidun lihan, makkaran, kinkun, pekonin ja muiden teollisesti säillöttyjen lihavalmisteiden käyttö lisää kuolemanriskiä vuonna 2013 julkaistun eurooppalaistutkimuksen mukaan. Kun muut terveyteen vaikuttavat tekijät pyritiin ottamaan huomioon havaittiin, että kuolemanriski oli 10 prosenttia suurempi, jos lihajalosteita nauttii 40-80 grammaa päivässä, ja 20 prosenttia suurempi, jos määrä oli 80-160 grammaa. Ylimääräiset kuolemat johtuivat etenkin sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista ja syövistä. Syyksi tulokseen on arveltu lihajalosteiden sisältämiä lisäaineita, kuten nitraattia ja fosfaattia sekä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, heterosyklisiä aromaattisia amiineja ja nitrosoamiineja.

Myös vuonna 2019 julkaistussa myöhäiskeski-ikäisiä ja vanhuksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että jokainen teollisesti säilöttyjen lihajalosteiden ja punaisen lihan yhteenlaskettu laskennallinen annos korreloi keskimäärin 10 prosentin suuruisen kuolleisuuden lisäyksen kanssa. Tuloksesta oltiin kuitenkin poistettu margariininkäytön, diabeteksen, korkean verenpaineen ja ylipainon vaikutus kuolleisuuteen.

Syöpä

WHO luokitteli teolliset lihajalosteet syöpää aiheuttaviksi vuonna 2015 sillä perusteella, että sitä runsaasti käyttävillä oli todettu muita enemmän paksusuolen syöpää. Teolliset lihajalosteet joutuivat samaan haitallisuusluokkaan kuin tupakka tai asbesti. Luokitus tarkoittaa sitä, että on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että makkarat ja muut teollisesti säilötyt lihatuotteet lisäävät terveysriskejä, mutta se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi makkaran syönti olisi terveydelle yhtä vaarallista kuin tupakointi. Moniin kansallisiin terveyssuosituksiin lisättiin kehotus rajoittaa lihajalosteiden käyttöä. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ei ole kuitenkaan liitetty tällaista kehotusta.

Vuonna 2019 julkaistu tieteellinen arviointi päätyi siihen, että prosessoidun lihan kulutuksen ja sairauksien välillä havaittu yhteys on niin heikko, että se selittyy todennäköisesti muulla tavalla kuin syy-seuraussuhteella.

Aivoterveys

Lihajalosteiden nauttiminen korreloi vuonna 2021 julkaistun puolen miljoonan brittiläisen väestöreurantatutkimuksessa Alzheimerin taudin suuremman esiintyvyyteen kanssa siten, että lihajalosteiden nauttiminen näyttäisi lisäävän sairastumisriskiä yli 50 prosentilla jokaista päivittäin nautittua 25 grammaa kohden.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä havaittiin, että paljon teollisesti prosessoituja eli säilöttyjä lihajalosteita nauttivilla esiintyi muita enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja diabetesta.

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä.

Vuonna 2014 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa, jossa oli mukana 37 000 miestä, havaittiin että lihajalosteet lisäsivät sydämen vajaatoiminnan riskiä.

Diabetes

Vuonna 2010 julkaistussa yhdysvaltalaisessa metatutkimuksessa, joka kattoi yhteensä 20 tutkimusta ja 1 218 380 koehenkilöä, havaittiin lihajalosteiden käytön lisäävän muiden sydän- ja verisuonisairauksien paitsi aivohalvauksen riskiä. Myös diabeteksen riski lisääntyi.