Leppävirran silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppävirran silta
Leppävirran silta valmistumis­vuonnaan 1965.
Leppävirran silta valmistumis­vuonnaan 1965.
Ylittää Leppävirta
Sijainti Leppävirta
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Siltatyyppi teräsbetoninen kaarisilta
Pisin jänneväli 86,67[1] m
Pituus 209,67[1] m
Leveys 10[1] m
Alituskorkeus 25,6[1] m
Avattu liikenteelle 27. marraskuuta 1965[2]
Koordinaatit 62°30′07″N, 027°47′43″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Leppävirran silta on Saviveden ja Unnukan välisen Leppävirran ylittävä teräsbetoninen kaarisilta Leppävirran kunnassa Pohjois-Savossa. Silta valmistui vuonna 1965 ja se on viimeinen silta, jonka professori Ossian Hannelius suunnitteli.[1] Hannelius oli jo jäänyt eläkkeelle professorin virastaan mutta jatkoi lempiharrastuksensa eli käytännön siltasuunnittelun parissa.[3] Sillan jänneväli on huomattavan pitkä, ja silta on myös korkea – se ylittää Saimaan syväväylän Varkaus–Kuopio-osuuden ja oli valmistuessaan Suomen korkein kaarisilta.[4] Sillan yli johtaa seututie 534.

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kaarisillan rakentamista Leppävirran ylitys tapahtui kapeaa puista kääntösiltaa pitkin. Uuden alituskorkeudeltaan 22-metrisen sillan tarkoitus oli helpottaa vesiliikennettä syväväylällä ja myös maantieliikennettä Soisalon kautta Joensuuhun ja Savonlinnan seudulle. Sillan rakentaminen alkoi 15. tammikuuta 1963, ja kevään 1963 aikana ehdittiin jo valaa muun muassa sillan kaarien kantapisteiden kohdalle järeät pilarit, jotka kannattaisivat sillan ylärakennetta eli ajorataa. Työt jouduttiin keskeyttämään 1. kesäkuuta 1963, koska syväväylän Kuopioon johtavalle osuudelle päätettiin vaatia kolme metriä korkeampi alituskorkeus kuin alun perin suunniteltiin eli 25 metriä. Hannelius laati uuden siltasuunnitelman. Rakennustöitä voitiin jatkaa 1. maaliskuuta 1964. Hannelius vastasi myös sillan telineiden suunnittelusta; puurakenteiset telineet oli tuettu niin, että väylää voitiin työn aikana käyttää tukinuittoon. Molemmilla rannoilla oli betoniasema ja torninosturi. Silta haluttiin saada valmiiksi mahdollisimman pian, ja telineitä koottiin kummallakin rannalla valmiiksi elementeiksi – tämä paransi myös työturvallisuutta.[1] Silta saatiin valmiiksi elokuussa 1965.[4]

Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppävirran sillan kokonaispituus on 209,67 metriä[1] ja hyötyleveys eli kaiteiden sisäpuolinen etäisyys[5] 10 metriä. Teräsbetonikaarien jännemitta on 86,67 metriä[1] ja kaaren nuolikorkeus eli kaaren laen etäisyys kantoja yhdistävästä linjasta[6] on 25,6 metriä. Kaaren lisäksi sillassa on molemmilla sivuilla yhteensä yhdeksän muuta jännettä: Leppäsalon saaren puolella kolme, pituudeltaan 12, 15 ja 12 metriä ja Leppävirran keskustan puolella kuusi, niiden pituudet ovat 12 metriä, neljä 15 metristä ja 12-metrinen.[1] Rakennuskustannukset olivat 2,95 miljoonaa markkaa.[2]

Leppävirran sillan peruskorjaus valmistui vuonna 2011.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Aitta, 2004, s. 346.
  2. a b Leppävirran uusi silta valmistunut. (HS 50 vuotta sitten.) Helsingin Sanomat, 27.11.2015, s. B 21. Artikkelin verkkoversio.
  3. Aitta, 2004, s. 474.
  4. a b c Leppävirran silta 12.3.2013. Leppävirran kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 31.3.2015.
  5. Aitta, 2004, s. 492.
  6. Aitta, 2004, s. 493.