Leo Magnus Schwanck
| Leo Magnus Schwanck | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. maaliskuuta 1883 Helsinki |
| Kuollut | 22. huhtikuuta 1941 (58 vuotta) Helsinki |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Venäjä Ukraina Suomi |
| Komentajuudet | Jääkäripatteristo, KTR 3, Koeampumalaitos |
| Taistelut ja sodat | ensimmäinen maailmansota, lokakuun vallankumous, Venäjän sisällissota, Ukrainan itsenäisyyssota, talvisota |
| Sotilasarvo | eversti |
Leo Magnus Schwanck (7. maaliskuuta 1883 Helsinki – 22. huhtikuuta 1941 Helsinkilähde?) oli Suomen Puolustusvoimien eversti tykistön aselajissa.lähde?
Schwanckin vanhemmat olivat eversti Carl Theodor Schwanck ja Olga Maria Schwanck (o.s. Wittfooth). Hänen setänsä oli jalkaväenkenraali Leopold Edvard Schwanck.
Palvelus Venäjän armeijassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schwanck kävi Haminan kadettikoulun ja ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli itärintamalla.lähde?
Palvelus Ukrainan armeijassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Schwanck liittyi Ukrainan armeijaan Kaarlo Kivekkään johtamaan divisioonaan.lähde?
Heinäkuussa 1918 Schwanck palasi Suomeen Kivekkään, Harry Alfthanin ja 14 muun suomalaisen kanssa Suomeen. Schwanck, Kivekäs ja Alfthan pääsivät vanhoina Haminan kadettikoulun oppilaina suoraan Puolustusvoimien palvelukseen 5. elokuuta 1918.[1]
Palvelus Suomen Armeijassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomeen tullessaan Schwanck sai everstiluutnantin arvon, jonka hän oli saanut myös Ukrainan armeijassa. Hän sai ensitöikseen komentoonsa Jääkäripatteriston.[2] Kenttätykistörykmentti 3:n komentajana hän toimi 27. syyskuuta – 18.09.1924 Lappeenrannassa ja Riihimäellä.[3]
Vuosina 1927-1938 hän johti Tykistön koeampumakenttää Utissa.[4]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schwanck meni naimisiin Antonina Feodoroffin kanssa. Schwanck on haudattu Taivassalon hautausmaalle.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Virkaikäluettelo upseereista vakinaisessa sotapalveluksessa (1919) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956. s.354. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
- ↑ Kiltakäsikirja, Jääkäriprikaatin kilta ry
- ↑ Koeampumalaitoksen arkisto, (Arkistoitu – Internet Archive) Arkistonmuodostaja: Koeampumalaitos