Leimuapollo
| Leimuapollo | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Ritariperhoset Papilionidae |
| Alaheimo: | Apolloperhoset Parnassiinae |
| Tribus: | Parnassiini |
| Suku: | Parnassius |
| Laji: | autocrator |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Parnassius autocrator |
|
| Katso myös | |
Leimuapollo[2] (Parnassius autocrator) on Keski-Aasiassa esiintyvä, apolloperhosiin kuuluva harvinainen päiväperhoslaji. Vuonna 2009 se listattiin ainoana hyönteisenä Afganistanin historian ensimmäiselle rauhoitettujen lajien listalle. Kansainvälisesti laji on luokiteltu vaarantuneeksi.[3][4].
Laji kuvattiin tieteelle kuningasapollon (Parnassius charltonius) alalajina.[5]
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leimuapollo on valkoinen perhonen, jonka hieman läpikuultavia siipiä himmentää musta kehnä. Etusiiven etureunassa on rivi nelikulmaisia tummia laikkuja ja kärjessä on läpinäkyvä alue. Useista muista apollolajeista poiketen siivissä ei ole lainkaan punaista väriä, vaan takasiipien takareunassa on koiraalla rivi keltaisia täpliä, jotka muodostavat naaraan siivissä laajat keltaiset laikut. Takasiipiä reunustavissa mustissa täplissä on siniset keskustat.[6]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leimuapollo elää Hindukuš- ja Pamirvuoristojen alueella Afganistanissa ja Tadžikistanissa.[3][5] Perhonen lentää heinäkuun lopulta elokuulle.[7]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhonen elää korkealla vuoristossa ja tyypillisenä elinympäristönä ovat kalliot ja kivikkoiset rinteet. Afganistanissa sen on tiedetty elävän jyrkkärinteisissä, kapeissa laaksoissa 2 800–4 000 metrin korkeudella merenpinnasta. Elinpaikkojen talvet ovat kylmiä ja lumisia samalla kun kesät ovat kuumia ja kuivia. Niiden kasvillisuus on karua, piikikästä tai mehikasveja. Runsain laji on 3 200–3 400 metrin korkeudella. Koiraat lentävät reilun metrin korkeudella etenkin kello 9 ja 15 välisenä aikana. Naaraat lentävät kivikossa ravintokasvien ympärillä ja vierailevat ohdakkeiden kukilla. Ne myös laskeutuvat kiville, mutta nousevat lentoon pienestäkin häiriöstä.[5] Naaras munii kivikkoon, josta toukat hankkiutuvat ravintokasvien luokse.[7]
Karussa maastossa vuohien ja lampaiden kasvatus saattaa vaarantaa toukan ravintokasvien säilymisen.[5]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat Corydalis fimbrillifera sekä Corydalis onobrychis.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gimenez Dixon, M.: Parnassius autocrator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.8.2014. (englanniksi)
- ↑ Kari Nissinen: Lennä, safiirisoturi – maailman päiväperhoslajien suomenkielinen nimistö. Helsinki: Hyönteistarvike Tibiale oy, 2013. ISBN 978-952-67544-2-0. s. 15
- ↑ a b http://www.iucnredlist.org/apps/redlist/details/16251/0
- ↑ Endangered species of Afghanistan - List - Earth's Endangered Creatures www.earthsendangered.com. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d N. Mark Collins & Michael G. Morris: Threatened Swallowtail Butterflies of the World: The Iucn Red Data Book 1985. ISBN 978-2880326036 s. 185–186
- ↑ http://www.arkive.org/apollo-butterfly/parnassius-autocrator/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Papilionidae, Parnassius autocrator Avinov, 1913 rusinsects.com. Viitattu 24.12.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|