Leff Pouishnoff

Leff Pouishnoff

Leff Nicolas Pouishnoff (11. lokakuuta 1891 Odessa, Ukraina – 28. toukokuuta 1959 Lontoo, Englanti) oli ukrainalaissyntyinen pianisti, joka pakeni Venäjän vuoden 1917 vallankumousten myötä ja asui 1920-luvun alusta asti Isossa-Britanniassa.

Pouishnoff piti kaksi julkista konserttia jo 5-vuotiaana. Hän menetti isänsä 9-vuotiaana. Tämän jälkeen perhe muutti Kiovaan, jossa Pouishnoff kävi koulua ja liittyi 14-vuotiaana valtiollisen oopperaseurueen palvelukseen. Tiettävästi Fjodor Šaljapinin suosituksesta Pouishnoff opiskeli pianonsoittoa Anna Jesipovan johdolla Pietarin konservatoriossa. Lisäksi hän opiskeli sävellystä Nikolai Rimski-Korsakovin, Anatoli Ljadovin ja Aleksandr Glazunovin johdolla. Hän sai valmistumisensa yhteydessä kultamitalin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Pouishnoff kiersi esiintyjänä Euroopassa, teki esiintyjänä yhteistyötä viulisti Leopold Auerin kanssa ja aloitti opettamisen Tbilisin konservatoriossa.

Venäjän vallankumouksellisten tapahtumien yhteydessä Pouishnoff pakeni ensin Persiaan, jossa hänestä tuli ensimmäinen siellä kiertueen tehnyt pianisti. Pian hän muutti Pariisiin, jossa hän ei kuitenkaan vuonna 1920 onnistunut saamaan yleisöltä suopeaa vastaanottoa. Pouishnoff päätti asettua Lontooseen, jossa hän helmi- ja maaliskuussa 1921 piti viiden resitaalin sarjan Wigmore Hallissa. Hän tulkitsi tuolloin Johann Sebastian Bachin, Ludwig van Beethovenin, Robert Schumannin, Frédéric Chopinin, Sergei Rahmaninovin ja Aleksandr Skrjabinin ohjelmistoa. Pouishnoff aloitti Lontoossa myös esiintymisen konserttosolistina ja toimi pianistina BBC:lle jo vuonna 1925. Hän sai Isossa-Britanniassa menestystä varsinkin Chopinin tulkitsijana. Pouishnoff lähti sitten ensimmäiselle Amerikan-kiertueelleen. 1930-luvun puolessavälissä hän kiersi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Vuonna 1938 hän esiintyi ensimmäisenä kansainvälisesti menestyneenä pianistina BBC:n televisiolähetyksessä, jossa hän tulkitsi Franz Lisztin ensimmäisen pianokonserton. Pouishnoff teki levytyksiä pääasiassa Columbialle.

Toisen maailmansodan aikana Pouishnoff esiintyi säännöllisesti Isossa-Britanniassa. Hän esiintyi myös joukoille Euroopassa ja Lähi-idässä. Toisen maailmansodan jälkeen Pouishnoffin ura alkoi hiipua. Hän sai aiempaa kriittisempiä arvosteluja. Pouishnoff kuoli barbituraattimyrkytykseen, joka virallisesti kirjattiin tapaturmaiseksi. Hänen vaimonsa kuoli alle kolme viikkoa myöhemmin niin ikään barbituraattimyrkytykseen. Vaimo oli Pouishnoffin 50-vuotias entinen oppilas.

Aiheesta muualla

• IMSLP: nuotteja