Anna Jesipova
Anna Nikolajevna Jesipova (ven. А́нна Никола́евна Е́сипова; 12. helmikuuta 1851 Pietari – 18. elokuuta 1914 Pietari) oli venäläinen pianisti.[1]
Jesipova opiskeli Aleksandr Villuanin ja Karel van Arkin johdolla. Vuosina 1865–1870 häntä opetti Theodor Leschetizky. Hän valmistui Pietarin konservatoriosta ja sai vuonna 1871 tämän yhteydessä kultamitalin. Jesipova teki debyyttinsä Salzburgissa vuonna 1868 Frédéric Chopinin ensimmäisen pianokonserton solistina Leschetizkyn johdolla. Vuonna 1869 hän oli Pietarissa solistina Ludwig van Beethovenin neljännen pianokonserton esityksessä Eduard Nápravníkin johdolla. Vuonna 1878 Jesipova meni naimisiin Leschetizkyn kanssa. Hän poistui tuolloin Venäjältä, mutta palasi sinne viisitoista vuotta myöhemmin erottuaan.[1]
Jesipova kiersi aktiivisesti suurissa kaupungeissa Venäjällä ja Länsi-Euroopassa. Hän esiintyi myös Yhdysvalloissa vuosina 1877–1878. Jesipova esiintyi 1890-luvulta 1910-luvulle myös duona viulisti Leopold Auerin kanssa sekä triona Auerin ja sellisti Aleksandr Veržbilovitšin kanssa. Solistina hän teki viimeisen esiintymisensä vuonna 1908. Jesipovalla oli laaja ja monipuolinen ohjelmisto. Hän työskenteli vuoteen 1908 saakka professorina Pietarin konservatoriossa. Yksi hänen oppilaistaan oli Sergei Prokofjev.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c ЕСИПОВА, Анна Николаевна (1851–1914) Pietarin konservatorio, viitattu 28.8.2024 (venäjäksi)
| ||||||||||||||||||||||
