Leena Saraste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Leena Saraste (ent. Salokangas, s. 3. elokuuta 1942[1]) on suomalainen valokuvaaja ja filosofian tohtori. Hän on työskennellyt valokuvaajana, alan opettajana, tutkijana ja taiteilijana.[1][2] Sarasteen teoksia on muun muassa Suomen valokuvataiteen museon kokoelmissa.

Saraste opiskeli Taideteollisen korkeakoulun kamerataiteen laitoksella, josta hän valmistui 1965. Sen jälkeen hän opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa, ja väitteli tohtoriksi 2004. Hänen väitöskirjansa otsikko oli: "Valo, muoto vai elämä, Kameraseurat kohti modernia 1950-luvulla". Saraste on julkaissut 1980 valokuvauksen perusteoksen Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen, jota on käytetty oppikirjana. Teoksesta on ilmestynyt kaksi täysin uudistettua laitosta nimillä Valokuva tradition ja toden välissä (1996) ja Valokuva, muisto – viesti – taide (2010).[1]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen, Kirjayhtymä, 1980
  • Valokuva tradition ja toden välissä, 1996
  • Valokuva, muisto – viesti – taide, Musta taide, 2010
  • Valo on kaikki, muoto on kaikki, ihminen on kaikki, Suomen valokuvataiteen museon säätiö 2001

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Anu Uimonen, Valokuvaajatar kirjailee, Helsingin Sanomat, 25.10.2010 sivu C 3
  2. Hippolyte, viitataan 14.11.2012
  3. Kuka kukin on 2015, s.819-820. Otava, Helsinki.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.