Lauri Silvennoinen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arkkitehtia. Artikkeli hiihtäjästä, katso Lauri Silvennoinen (hiihtäjä).
Silvennoisen kuoleman jälkeen valmistunut Roihuvuoren kuusikulmainen kirkko (1970).
Pihlajamäen tornitaloja (1960-luvun alkupuoli).

Lauri Matti Silvennoinen (13. maaliskuuta 1921 Pielisensuu4. heinäkuuta 1969 Helsinki)[1] oli suomalainen arkkitehti.

Silvennoinen valmistui arkkitehdiksi vuonna 1949 ja työskenteli aluksi Aravan arkkitehtina sekä 1951–1953 Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Vuodesta 1953 hänellä oli oma suunnittelutoimisto.[1] Hän on suunnitellut muun muassa Keravan hautausmaan ja sen siunauskappelin (1958) sekä Helsingissä Tammisalon kirkon (1966) ja Roihuvuoren kirkon (1970), jonka Keijo Laine viimeisteli hänen kuoltuaan. Helsingin Pihlajamäkeen Silvennoinen suunnitteli 1960-luvun alkupuolella Saton alueen eli Pihlajamäen eteläosan rakennukset, mukaan lukien kaupunginosan maamerkkinä toimivat tornitalot sekä kansakoulun.[2] Hän oli voittanut Saton vuonna 1960 järjestämän arkkitehtuurikilpailun. Pihlajamäki oli Suomen ensimmäinen asuinalue, jonka rakennuksissa käytettiin täyselementtitekniikkaa, ja Silvennoinen olikin näin yksi elementtirakentamisen uranuurtajista Suomessa.[1] Silvennoinen suunnitteli asuinkerrostaloja myös Tampereen Kalevaan (Kalevankartanon alue) sekä Helsingin Kontulaan ja Mellunmäkeen.[2][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Arkkitehtiesittely – Lauri Silvennoinen 2012. Helsinki: Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 10.10.2016.
  2. a b Lauri Silvennoinen (1921–1967) Pihlajamäki – vireä ja vehreä suojelukohde. Viitattu 10.10.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]